torstai 28. helmikuuta 2013

Kiireellinen viikonloppu edessä

Autoon vaihdettu siviilirenkaat, joten huomenna tankkaus, lisävalojen kiinnitys ja huoltoauton täyttö. Lauantai aamulla auto kärryyn ja eikun nokka kohti Lahtea seuraavaan F-cupin kilpailuun. Lahdessa ollaan iltamyöhäsellä maalissa, josta kohti kotia. Laskeskelin, että joskus 02.00 oltaisiin kotona. Mutta eihän viikonloppu siihen lopu, sillä 06.30 suunnattava Raisioon, 1. Ampiais Rallispeciaaliin. Tulin ottaneeksi kilpailijoiden yhteyshenkilön pestin, joten pitkä päivä siitäkin tulnee. Sunnuntai illalla saattaa hieman väsyttää...

tiistai 26. helmikuuta 2013

Pienestä kiinni

Siinä se on, lämpömittarin johto. "Anturin" virkaa toimittaa pieni tappi moottorin päädyssä. En ois ihan ensimmäisenä uskonut, että on moinen systeemi. Johtohan on kätevästi vesiletkujen ja virranjakajan alla, mutta juuri sopivasti riitti sorminäppäryys sen paikalleen laittamiseen.
Kävin myös vähän parantelemassa takapöntön kumin "kiinnitystä", josko nyt pysyisi kumi pöntössä kiinni. Ja samalla taas naputtelin kertyneitä jäitä takapuskurista pois, ihan älytöntä miten paljon sitä kertyy. Täytynee kesällä kehitellä jotain roiskeläppää tai vastaavaa sinne.
Takalasiinkin tämmöisessä autossa sitä jäätä ja lunta melkoisesti kertyy, mutta Taikaratsussa tämä ei ole liiaksi murheeksi. Eikun takalasinlämmitin päälle ja kohta on sula takalasi. Kerran etsiskelin nimittäin jo skrapaa jolloin paikalla ollut setäni vaan tokaisi sarkastisesti "sulla on lämmitettävä takalasi, eikös se sillä aukea". Vastasin, "hehheh, eihä ne tämmösissä kilpa-autoissa oo kytkettyinä". Kuitenkin varmuudeksi avasin takakontin ja katosin kuinka molemmissa päissä lasia oli johdot kytkettyinä... Ei tää oikeesti voi olla totta... Sitten kabiiniin ja katkaisijasta päälle... katkaisijaan syttyi valo ja takalasi rupesi lämpiämään. Monellakohan muulla on kilpurissa moinen luksusvaruste...?

torstai 21. helmikuuta 2013

Onhan tuo erilaista

Tänään oli sitten testipätkä edessä. Olin eilen käynyt maantiellä pikaisesti koittamassa, että tuntuisi ekat kolme vaihdetta jopa ihan siedettäviltä ja vasta nelosella vauhti "kuolee". No todellisuus ei ihan niin ruusuinen ollut. Kyllä se jo kolmosella hieman kuolee, mutta yllättävän hyvin etenee silti. Toisaalta nyt ei tarvitse turhaa vaihteiden kanssa sählätä, mikä voi olla jopa vauhtia nopeuttava tekijä. Se nähdään sitten ensi viikolla... Muutama video löytyy galleriasta.

Ilmenihän tuolla muutama pikkuvikakin. Lämpömittarissa ei tapahtunut mitään muutosta koko ajelun aikana, tainut mennä johto poikki/irti tuossa laatikkoremontin yhteydessä... Takapöntön kannakettakin täytyy vähän parannella ensi viikolle.

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Ei uskois

Aamupäivällä kävin laittelemassa panssarin paikoilleen. Syy miksi meilä sen kanssa oli Jämsässä hieman ongelmia oli simppeli, yksi pultti oli päättänyt mennä poikki... Eikun uutta reikää ja pulttia tilalle, nyt tuntuisi olevan jämäkästi paikallansa. Samalla puskurin vääntelin takaisin paikkaansa, on kyllä nyt melkoisen parsittu tapaus, nippusiteitä ja ilmastointiteippiä on ihan omiksi tarpeiksi. Niin ja eilen tosiaan sain hyvän idean. Minulle on katsastuksissa huomauteltu siitä, että autosta puuttuu nuolet vetolenkkeihin. Totta, monesti ollut myös jo suunnitelmissa niiden teko. Eilen päätin kun puskuri siinä kerta irtonaisena nyt on, että teempäs ne nuolet. Kas mullahan on tuossa spraypurkki punaista, kyllähän sillä nyt ne hyvin saa. Ja loput voittekin varmaan arvata... tuloksen voi katsoa kuvasivustolta...
Iltapäivällä kävin siten vielä katsomassa auton takapäätä. Kävin nimittäin maantiellä koittamassa, että takapää tuntuisi olevan aivan maassa eikä joustaisi yhtään. Mitään näkyvää tuolta ei kyllä löytynyt, iskarit varmaan melko lopussa. Mutta siinä samassa oli hyvä naputella kertyneitä jäitä puskurista pois. Ei uskois kuinka paljon tuommoisen puskurin sisään voi sitä kertyä... En sitä kertaakaan aikaisemmin ollut tehnyt, joten jatkossa täytyy kyllä joka kisan jälkeen se tarkistaa...
Huomenna sitten vähän pienemmällä tiellä testailua, katotaan mitähän siitä tulee...

tiistai 19. helmikuuta 2013

Pyörillä taas

Vaihteistoon saatiin öljyä, vaikka sen täyttäminen tunnin kestikin. Ei tuo imupumpulla täyttäminen ole kauhean nopeaa touhua... Sitten pyörät alle ja varovasti koittamaan josko liikkuisi. Ja liikkuihan se. Vetarit piukkaan ja sokat paikallensa ja valmista tuli. Pientä kytkimen säätöä, että ottaa sopivassa kohtaa kiinni ja vähän testailua, että vaihteita löytyy. Ensimmäiset kolme siinä tuli paikallansa testailtua ja pakki tietysti. Kaikki toimivat moitteetta.
Puskuria kasailin asennus valmiiksi ja panssarinkin tulin puhdistaneeksi. Huomenna ne sitten paikallensa ja torstaina testailemaan, että kuinka kammottava tuo vakiolaatikko on...

maanantai 18. helmikuuta 2013

Paljoa ei puutu

Vaikkei ehkä ihan sille näytä, niin todellakaan paljoa ei puutu ajokuntoisuudesta. Laatikkoon uudet öljyt sisään, vetareihin uudet sokat niin valmista tuli. Sitten on vielä esteettiset seikat, eli puskurin muotoileminen paikallensa... Ja samassa myös pohjapanssarin sovittelu paremmin.
Yllättävän vaivatta ja helposti tuo vaihto sujui, aluksi luuli vielä hankalammaksi mitä Skodassa se oli. Eikä edes kauheasti tullut lisävaurioita aiheutettua, yhdet pultin kierteet+vastapuolen kierteet sain tuhottua sekä yhden pakosarjaan menevän sähköjohdon. Jälkimmäinen tuli vielä kolvaamalla ihan kuntoon.
Huomisaamulla toiveena saada auto pyörille ja liikkeelle...

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Looking good

Vakiolaatikko saatiin kokonaisuudessaan paikallensa ja laitettiin siihen kuntoon, että saatiin kuivatestattua vaihteet. Viis ja pakki sieltä löytyi, joten siinä mielessä tilanne näyttää ihan valoisalta. Toisen puolen vetarikin saatiin naputeltua jo takaisin paikallensa. Jospa huomenna toinen ja muita pikkujuttuja niin tiistaiaamulla voisi testata, että liikkuisi moottorinkin voimalla...

perjantai 15. helmikuuta 2013

Vikapesäke

Siinä se nyt on, melko erikoisen paikan rattaan palaset valinneet ulostautumiseen. Laatikkoa kun heiluttelee kuuluu ylimääräisten palasten kolinaa... Toivottavasti olisi nyt vain perävälityksen rattaita ja välityssarja olisi itsessään ehjä. Kuoristakin menee periaatteessa vain toinen puoli vaihtoon. Noita vakiorattaita kun olisi tallissa irtonaisena valmiina, kuten myös kuoret. Laatikko saatiin irti suht vaivatta ja aika helpolla saatiin vakiolaatikkokin sinne suurin piirtein paikallensa. Että eiköhän tiistain ilmoittautumiseen mennessä saada koitettua, että menee vaihteet päälle...

Vakiolaatikko on kyllä melkoisen erilainen mitä tuo. Laskeskelin, että kolmosvaihteella saavutetaan sama nopeus mitä vitosen rajottajalla välitetyssä... Eipähän tartte turhaan paljoa vaihteita vaihdella...

torstai 14. helmikuuta 2013

No ei tietenkään...

Innolla menin tänään uuden työkalun kanssa koittamaan alapallon irroitusta. Erittäin lahoin tuloksin. Ei siitä mitään tullut, ei liikahtanut yhtään enempää irti mitä käsinkään. Joten otetaan suunnitelma B. Nimittäin iskarin irroitus alapäästään. Tämähän ei Skodassa ollut vaihtoehto, kun navan kiinnitys oli aika erilainen. Taikaratsussa tämä on todellakin vaihtoehto kun vaatii vain kahden pultin irroituksen. Ja oli sitten myös toimiva vaihtoehto. Vetarit sain tiputettua pois, toinen tosin halusi purkautua... Vaihdevivustotkin irroitin ja koitin löysennellä vaihteiston ja koneen välisiä pultteja. Täten huomenaamulla pitäisi olla laatikko lattialla ja lattialta toinen tilalle.

Löysin jo sormilla koittaen sen reiänkin laatikosta, juuri vaihdevivuston yläpuolella on aukko kuorissa. Melko erikoinen kohta...

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Heh heh

Siinä on ne "mutterit" joihin ei vielä eilen ollut sopivaa avainta. Eihän ne oikeesti sitten mitään muttereita ollut, vahingossa tuli toisen saaneeksi irti jolloin tilanne valkeni. Nämä ovat muttereiden "kannet" ja siellä alla oli ihan normaali mutteri. Joten projekti jatkui tänään vielä eteenpäin, availin alustan pultit auki. Taas tuli todettua, että tuo akkukäyttöinen mutterikone on hintansa väärtti. Vakaajatangon sain irroitettua ja sitten oli tarkoitus ihan vaan ottaa nuo tukivarret taas irti navasta. Vaan eivätpä suostuneet yhteistyöhön... Se on ennenkin ollut mielestäni hieman epäkäytännöllistä jollain raudan pätkällä ja omalla painollani irrottaa ne, siksipä kävin ostamassa oikein työkalun tuota varten. Huomenna nähtäneen toimiiko se...

tiistai 12. helmikuuta 2013

Tour de Keski-Suomi ja jälkiseuraamukset

Liki 700km huoltoautoon ja kilpuriinkin noin 200km. Siitä oli tehty viime viikonloppu. Viikonloppu aloitettiin Jämsänkoskelta F-cupin merkeissä. Katsastusjonossa rupesi kilpuri hieman röpöttämään, mutta onneksi oli vain hetkellinen kohtaus ja meni ohi moottorin lämmitessä.
EK 1:
Sujuu ihan hyvin, alku on melko kovavauhtista tietä ja takapiikistä muuttui tien luonne täysin. Melkoisen kinttupolun jälkeen oli taas parempaa tietä. Pelottavaa ajatella, että tämä pitäisi ajaa vielä toiseen kertaan... Kellokin tykkäsi menosta ihan mukavasti.
EK 2:
Isompaa tietä, ei mitään erikoista. Mitä nyt meidän molempien puhelimet soivat kesken pätkän... Tulee ehkä kokonaisuutena hieman huonommin mitä ensimmäinen, mutta kellon mielestä samaa tahtia.
Tämän jälkeen oli ohjelmassa huolto, jossa lisävalot nokalle ja pikaiset tarkastukset. Ja selviää myös syy siihen puhelinten soimiseen. Kilpailun järjestäjät olivat huolissaan meistä, ei oltu kuulemma tultu ensimmäisen pätkän maaliin ollenkaan... Kumma juttu sinänsä kun aika oli tulospalvelussa...
EK 3:
Jyskälästä tuttu Vaheri, höystettynä pikkuteillä. Kertaalleen meinaa pelit karata käsistä totaallisesti, mutta vielä pysyttiin ladulla. Pienempi tie menee taas varomiseksi ja täten aika huonompi mitä aikaisemmilla.
Sitten oli taas tauko, perus tarkistukset ja kaikki ok.
EK 4:
Oli EK 1 uudestaan ja samalla elämäni ensimmäinen täysin pimeällä ajettu pikis. Sujuu ehkä varoen ja yllättävän heikosti sitä muisti valoisasta paikkoja. Kellokaan ei oikeen tykännyt.
EK 5:
Leustun pikistä, alkupäässä ollut siimahässäkkä sekottaa totaallisesti ja löydetään itsemme siiman väärältä puolelta. Pakittelu ja eikun menoks... Loppuosalla vielä melkoinen liippi joka sentään oikeni. Kello ei taaskaan tykännyt....
EK 6:
Tämä oli puolestaan EK 2 toiseen kertaan, sama toistuu mitä nelosellakin. Todella vähän muisti pätkästä ja ajo sen mukaista. Tosin pätkän ajelu muuttuu vielä varovaisemmaksi kun kartturi avaa yhtäkkiä hansikaslokeron ja kaivaa sieltä muovikassin. "Paha olo".... jaahas, että näin... Ikkuna auki loppupätkä kartturin koittaessa selvitä kyydissä mukana. Maaliin päästiin joten ensimmäistä kertaa sitten viime vuoden toukokuun ralli maaliin!!! Mieli oli tyytyväinen ja hyvä jatkaa seuraavana aamuna...
Toivakka SM-sprint
Sunnuntai aamuna oli sitten Toivakan vuoro, rata oli minulle täysin tuntematon. Kartturi puolestaan oli ollut useamman kerran katselemassa kisaa ja nyt tarkoituksena oli ajaa ensimmäistä kertaa. Täten minä ajelin 1600cc luokassa ja kartturi puolestaan 1400cc luokassa. Ensimmäinen kierros menee tarkasti ja varman päälle, jotta pääsis kartturikin ajelemaan. Vaan kohtalo puuttuu viimeisen risteyksen jälkeisessä kiihdytyksessä peliin ja veto lakkaa täysin varottamatta. No mikähän piru sieltä nyt meni... Pikadiagnoosi on sen suuntainen jotta kilpailut tältä päivältä ohi ja auto kärryyn ja katselemaan toinen kierros.

Eilen sitten otettiin auto trailerilta ja huomattiin että kärryllä on toista litraa vaihteistoöljyä... Ei mikään hyvä merkki. Tänään sitten kävin purkamassa autoa ja pohjapanssarin pudottaessani tilanne vahvistui. Rattaan palaset panssarilla eivät ikinä ole kovin halvan remontin merkki... En vielä saanut vaihteistoa irroitettua, kun ei ollut sopivan kokoista hylsyä vetareiden avaamiseen. Tällä hetkellä en tiedä missä kohtaa laatikkoa tuo reikä on, josta rattaan palaset tulivat pihalle, todennäköisesti reikä on jossain aivan vaihteensiirto mekanismin lähettyvillä. Tämä viittaisi perävälityksen hajoamiseen. Toivottavasti olisi pelkkä perävälitys ja kuoret, ne löytyisi periaatteessa suoraan hyllystä varaosina. Silti on nyt todennäköistä, että talven viimeinen kisa ajellaan vakiolaatikon kanssa, koska on tallissa kokonainen laatikko olemassa.

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Kausi jatkukoon!

Käväisin tänään tallilla tarkistelemassa nesteet ja muut pikkunippelit valmiiksi viikonloppua varten. Loppujen lopuksi aika vähän tarvitsi mitään tehdä, hyvä niin. Samalla liimailin vähän lisää "koriste"tarroja autoon. Tarttis kyllä oikeen kunnon teippaukset jossain vaiheessa kehitellä tuohon.
Viikonloppuna on sitten edessä Tour de Keski-Suomi, kun Jämsästä suunnataan vielä sunnuntaiksi Toivakan SM-sprintiin ajelemaan. Täytyy vaan toivoa kaluston kestävän ja ettei tulisi itse sorruttua mihinkään tieltä suistumisiin. Niin ja toivottavasti ei tuo 2-kuskikaan mitään tuhoa...
Yksi murhe on nyt vähemmän mitä aikaisemmin, minä nimittäin valmistuin ammattikorkeakoulusta. Nyt olen sitten tavallaan työtön ja tavallaan en... Monia muutoksia tulee lähiaikoina tapahtumaan (ainakin toivottavasti), mutta ralliautoilusta ei luovuta!