sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Työn alle

Eilen oli 5:s F-cupin kilpailu. Sitä tuli sitten seurattua tällä kertaa penkan puolelta. Olishan se voinut olla kivaa olla ajamassakin...
Auto on nyt trailerilla ja valmiina siirrettäväksi korjattavaksi, huomenna viedään työn alle. Jos vika on kannentiivisteessä, taidan ilmoittautua viimeisen F-cupin sijaan viimeiseen Rally Trophyn kilpailuun. Jos vika on jotain muuta... sitten täytyy pohtia asiaa uudestaan. Ei nimittäin innosta sitten yhtään tuo, että viimeinen F-cup alkaa klo 15.00 eli ajetaan käytännössä koko kisa pimeessä. Itsehän liki vihaan valoilla ajamista. Tiedä sitten jos olisi toisenlaiset lisävalot...
Joka tapauksessa nyt koneeseen lisätään se "puuttuva" termostaatti, saa nähdä mikä vaikutus sillä on. Samalla vaihdetaan jäähdytinnesteet vihreistä punaiseksi, tiedä sitten onko silläkään muuta kuin visuaalista vaikutusta.

torstai 12. syyskuuta 2013

Jotain positiivista

Käväisin tallilla tänään mittaamassa puristukset koneesta. Hajoamisen oireet ja tapahtumat kun olivat niin erilaiset mitä viimeksi kannentiivisteen pettäessä, että pelkäsin vian olevan jossain muualla. Mutta kuten kuvasta voi huomata, on kaikissa pytyissä puristukset hyvin tallessa. Joten toivo elää pelkästä kannentiivisteen vaihdosta...
Tutkin myös noita eturenkaita, joku kun kilpailupaikalla huomautti niiden olevan aika loppu. No nyt kahden lisää ajetun pätkän jälkeen ne kyllä on aika loppu. On muuten ensimmäiset renkaat jotka ajamalla saan loppuun... taino kai ne vielä takarenkaina menee...
Nyt auto mahdollisimman nopeasti jonnekkin työn alle ja sen jälkeen säädettäväksi. Vasta sen jälkeen mietitään kilvanajoa.

maanantai 9. syyskuuta 2013

Tän on pakko olla kivaa

Lauantaina oli sitten F-cupin kesäavaus edessä. Itse olin päivittäisen 4 buranan kanssa jossain tolkussa, autokin toivottavasti toimisi ja kartturikin olisi kunnossa. Aamupäivä sujuu suhteellisen ongelmitta, katsastus on hieman hidasta, mutta tulipahan taas punnittua auto ja tulos oli looginen, 865kg nyt kun oli täysi tankki. Eikun lähtöön ja reitille!
EK 1:
Erittäin kovavauhtinen tie, jonkin matkaa tullaan ihan rajotinta vasten vitosella. Ensimmäinen risteys menee pipariksi, kun oletan sen olevan hieman loivempi mitä oikeasti olikaan... Hieman myöhemmin jälleen rajotinta vasten tehdään jälleen pikkuhyppy, ei muuta mutta perään toinen keventävä nyppy ja vasen perään... Rupesi jo tulemaan paniikkia, mutta onneks vasuri oli loiva. Asvalttiosuudet varman päälle, kuten viimeinen pikkutie. Maalissa jarrutellessa ei auto tunnu pysähtyvän yhtään ja at-autolla nouseekin jälleen savupatsaat renkaista. Ei taida jarrut kestäää... Moottorin lämmöt hieman koholla, mutta ei ongelmaksi. Aika on ihan yllättävänkin hyvä.
EK 2:
Alku pientä tietä, joka menee aika varman päälle ja sitten taas isommalla tiellä maitti päälle. Pikku asvalttiosuus jälleen varmasti ja sen jälkeen pientä yleisöliippiä. Samaisessa kohdassa tuli 5 vuotta sitten ojan pohjalla oltua... Tämän jälkeen moottorin lämmöt rupeavat nousemaan hälyttävään, joten laitan sisäpuhaltimen täysille sisälle. Muutaman mutkan päästä moottori sanoo työsopimuksensa irti röpötyksen muodossa. Voi perkele soikoon... Hiljaksiin viimeiset pari kilometriä maaliin ja auto parkkiin pätkän jälkeen.
Pellin nostaessa on tuomio selvä. Paisuntasäiliön korkki on ampunut itsensä auki ja samalla jäähdytinnesteitä jonkin verran konehuoneeseen. Eli koneremonttia edessä...
Tämä meinaa myös sitä, että seuraava F-cup jää väliin. Vielä tavoittelen sitä, että yhden kisan tänä vuonna pääsisi ajamaan. Lopullinen tuomio tulee kun kone avataan...

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Oliskohan se valmista?

Kävin tänään viimeisetelemässä autoa, tarkistamassa että pultit on piukassa ja että muiltakin osin olisi valmis. Nimittäin sytytystä koitin vähän säätää... Sitä jouduttiin vähän muuttamaan katsastukseen ja mielestäni se on sen jälkeen ollut vähän pielessä näin kilpakäyttöön. Hain lainaksi oikeen stroboskoppinkin, jotta saisin sitä säädeltyä. Hieno laite, mutta ei se minua viisaammaksi tehnyt. Vähän pienin liikkein sitä säätelin ja nyt vaikuttaisi hyvälle. Tullut oire, pakosarjan lämpeminen, tuntuisi vähentyneen.
Kuva puolestaan on todiste siitä, että jotain täytyy tuolle jarruttelulle tehdä. Ei hopean värisen vanteen kuuluisi ihan kisassa mennä pikimustaksi... Toivottavasti saisin sen taottua päähäni ja palattua osittain viime vuoteen siinä asiassa.
Tankkaus, pakkaus ja menoks! Tosin pieni peikko on vielä kuljettajan kunto... tässä kun buranaa syö kolmatta päivää ja olo ei suurta muutosta ole tehnyt...