lauantai 23. maaliskuuta 2013

Mistähän sinä olet peräisin?

Ajattelin aloittaa laturiurakkaa irroittamalla varamoottorista laturin. Toiveissa olisi, että se olisi toimiva ihan suoraan, uutta laturia kun ei yksikään liike tunnu myyvän. Pienen äheltämisen jälkeen sain laturin irti ja sitten tulikin lievä yllätys. Laturissa lukee TOYOTA.
Tiesin kyllä, että Toyota omistaa Daihatsun ja tätä kautta ihan ymmärrettävää, mutta luulin tässä olevan Daihatsun oma laturi ja saatavuus sen takia huono. Nyt ei tarvitsisi kuin selvittää, että missähän Toyotassa on sama laturi... kuvia löytyy kuvasivuston puolelta enemmän jos joku tunnistaa! Sillä se lienee 100 varmaa, että Toyotaan saa uuden laturin.
Vaihdelaatikon kävin viemässä viikolla työn alle ja samalla räjäytyskuvista pystyin varmistumaan siitä, että tasauspyörästön ratas sieltä kuorista läpi tuli. Toivotaan vaan, ettei niitä palasia olisi juuri muualle väliin päässyt...

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Luulis pysähtyvän

Epäilyksistäni huolimatta kävin tekemässä jarrupalat valmiiksi. Melkoista touhua, jarrupölyä leijaili ihan omiksi tarpeiksi ja siitä syystä oli kyllä pakko pitää hengityssuojainta... Mutta palat sain valmiiksi ja sopimaan. Ohentaa tarvitsi se n. 2-3mm, jotta mahtuivat siltä osin paikallensa. Pituuden puolesta renkaan puolen paloja ei tarvinnut ollenkaan sorvata, menivät pelkällä ohentamisella paikallensa. Satulan puolella sen sijaan oli melkopaljon muokattavaa. Tarvitsi lyhentää molemmista päistä n. 5mm ja sen lisäksi vielä tehdä ala nurkkiin pienet lovet, jotta istuisi paikallensa hyvin ja satulakin menisi vielä autoon kiinni. Sen kummemmin en niitä testannut, minä kun olen optimistisesti sitä mieltä, että seuraavan kerran ajellaan noilla kesärenkailla...
Siinä vauhtiin päästyäni tutkailin myös töötin siirtoa ja tankin luukkua. Töötin siirtoon täytyy tehdä vähän johtoja lisää, mutta tankin luukun lukon poisto olikin simppelimpää mitä luulin. Lukkohan oli kiinni vain "prikalla", joten nappasin saman tien sen pois. Tuo myös selittää nuo ongelmat, koska kääntämällä lukkoa käänsi lähinnä koko lukkoa eikä lukon sisuskaluja.
Seuraavaksi tarvitsisi pikkuhommien oheessa kääntää katse laturiin ja sen korjaamiseen, vaihdelaatikonkin todennäköisesti vien tällä viikolla työn alle joten sekin edistynee.

torstai 14. maaliskuuta 2013

Jarrutehdas

Kun puhuin laittavani kilpapalat kilpuriin, unohdin samalla mainita siitä mitä niiden laittaminen vaatii... Nimittäin eihän tämmöiseen ole bolt-on paloja (ainakaan ns. nimimerkeillä). Joten satuin löytämään mitoiltaan ja muodoltaan aika liki vakiopaloja olevat palat. Ei tarvitse kuin vähän lyhentää ja ohentaa paloja. Tietysti on myös siirrettävä vakiopaloista kiinnikkeet noihin paloihin, jotta pysyisivät kyydissä mukana.

Joten tänään on vaihteeksi taas porailtu ja rälläköity, asioita mitä kilpurin rakentamisessa niin harvoin tehdään... Vanhoista irroittelin nuo kiinnikkeet ja uusiin sopivan pieni reikä, johon pultin kanssa nuo kiinnikkeet kiinni. Sujui simppelisti, kunhan ensiksi oli vähän "kokeillut".

Palojen leikkaaminen lienee simppeliä, mutta ohentaminen hieman arveluttaa. Etten vaan saisi "kiillotettua" paloja jolloin niistä ei ole mitään hyötyä...

Jarrulevyt tietysti jo asentelin tänään paikallensa, kun vanhat oli kerta jo irti. Voi olla, että teen tässä välissä öljynvaihdot yms. muita pikkujuttuja ja pohdiskelen jarrupalojen tekoa hetken.

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Ihme ja kumma

Vihdoin sain itsestäni sen verta irti, että kävin tallilla kääntymässä ja irroittelemassa jarrulevyn malliksi. Kuin ihmeen kaupalla se lähti ensi yrittämällä irti eikä edes pultinkantakaan pyöristynyt. Loppuhan nuo levyt on siitä ei ole kahta kysymystäkään. Nyt uusien levyjen kaveriksi ostin peräti oikein kilpajarrupalat... saas nähä tuleeko ajamisesta sitten enää yhtään mitään.
Levyn irroituksesta innostuneena ajattelin kurkata, että mitkäs tulpat tässä nyt on paikallaan. Jaa täällä onkin tämmöinen syvä kuilu... ei muuten sovikkaan nuo vakio hylsyt enään. Skodassa kun tulpat sai ihan normi hylsyillä irti... Joten tavarat kasaan ja kotio. Vaan siinä järjestellessä tulen katsoneeksi hylsysarjaani. Tuossahan on yksi pidempikin hylsy... Kyllä, se on tulppahylsy ja pisimmän jatkovarren kanssahan se jopa riittää kuilun pohjalle. Joten tulppakin tuli tarkastettua, ihan vakio tulppa niinkuin oletinkin. Huomenna hakemaan jarruosia ja tulpat, moottorin öljyt ja suodattimen olen jo ostanut.
Ja niin korjauslistalle lisätään yksi pienehkö, mutta tärkeä juttu. Tankin luukusta on poistettava lukko. Meinasin nimittäin Lahdessa tankatessa vääntää avaimen käyttökelvottomaksi siihen. Ja kun kannen alla on vielä erillinen korkki, ei luukun lukolla ole virkaa mielestäni.

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Huoltosuunnitelma

Kävin tänään irrottelemassa panssarin jotta näkisi mahdolliset vauriot. Panssari oli itsessään tullut ylöspäin, joko vääntyen tai menemällä piukempaan. Tuossa öljypohjassakin taitaa pieni lommo olla, mutta vuotoa ei ole onneksi. Joten kuin ihmeen kaupalla selvittiin vaurioitta hypystä. Incar kuvassa kyllä näkyy kun jotain lentää, mutta ei sillä sitten kait merkitystä ole...
Talvikausi on nyt paketissa, joten on aika miettiä mitä kaikkea pitäisi autosta korjailla kesäkaudeksi (budjetin niin salliessa...):
- Rikkinäisen vaihdelaatikon purku, korjaus ja kasaus , tätä en kyllä itse yritä.
- Moottoriin öljyn+suodattimen vaihto ja uudet tulpat , on ruvennut kylmänä "rötäämään".
- Uudet jarrulevyt ja palat , Mäntsälän jälkeinen oli vain hätäpaikkaus.
- Laturin vaihto/korjaus , pitää sen verta kovaa mekkalaa.
- Töötin siirto rattiin irtonapista.
- Kartturin ikkunan liike sujuvammaksi , on vähän tahmea.
- Uusi alusta , nooh budjetti tuskin tätä sallii vielä...

On sitä siinä taas ajan kuluksi...

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Ilmojen halki

Lauantaina käväistiin Lahdessa viimeisessä talven F-cupin kisassa. Matkalla sinivuokotkin kiinnostuivat yhdistelmästä, mutta kun on paperit kunnossa saa matka jatkua vaivatta.
Kilpailupaikalla kaikki kunnossa, joten eikun lyhyen siirtymän myötä pätkille...
EK 1:
Pätkä oli osittain Lahden sprinttirataa ja kesken pätkän tajutaan myös ajavamme viime talven Orimattilan yhtä pätkää vastakarvaan. Ajo sujuu ihan hyvin ja vakiolaatikko tuntuu yllättävän siedettävältä. Kellonkin mielestä ero ihan siedettävä.
EK 2:
Muutamia mielenkiintoisia paikkoja ja taas tajutaan ajavamme yhtä viime talven Orimattilan pätkää vastakarvaan. Se on toisaalta koitua kohtaloksi... nimittäin pätkällä oli huomiohyppy, terävä hyppy tiekirjassa. Se samainen töppyrä oli myös viime talvena huomiolla Skodalla ajaessa. Silloin ajoimme nostamatta yli ja autohan ei edes hypännyt. Nyt kun huomasimme samaisen paikan, niin tein pikaisen päätöksen, nostamatta yli. Ja sitten muuten lennettiin................ TUMPS. Auto alas ja matka jatkukoon. Kuin ihmeen kaupalla auto on täysin kunnossa olevan oloinen, vaikka tömähdys oli melkoinen. Loppupätkä menee hyppyä ihmetellessä ja tunnustellessa että kaikki on kasassa.
EK 3:
Lähdössä pohditaan pitäiskö jo pistää lisävaloja päälle. Päätetään ettei laiteta vielä, näkyvyys ihan hyvä. Pätkän maalissa ollaan hieman eri mieltä, olisi metsän siimeksessä ollut välillä ihan hyvä. Muutenkin menee taas jo vähän varovaisuuden puolelle.
EK 4:
Tullessamme lähtöviivalle meille ilmoitetaan pätkän menevän poikki hetkeksi. Siellä on kuulemma suma ja siirtävät auton sivuun ennen meitä. Pätkällä emme kyllä mitään jälkiä sumasta näe... Melkoisia röykkyjä sen sijaan pätkältä löytyy, joista yhdestä erityisesti lähtee melkoinen peräkorkea suoritus. Aavistuksen paremmin mitä edellinen noin ajallisesti.
TAUKO:
Tauolla sitten kysellään edellä lähteneiltä, että oliko siellä joku suma. Kukaan ei muista nähneensä... mielenkiintoista. Tauon aikana rupeaa taivaalta tulemaan melkoisesti lunta. Pikaisesti vilkaisen, että suurin osa teippailee lisävaloista puolet peittoon... No kun muutkin, niin minäkin sitten vielä viime hetkellä päätän näin tehdä. Tiedä sitten oliko sillä mitään vaikutusta...
EK 5:
Päivän pisin, yli 20km pätkä sisälsi sitten aivan kaikkea mahdollista. Useampi hyvä paikka, aivan käsittämätöntä pikkutietä paikkapaikoin ja myös hienoa kovavauhtista tietä. Suurin tilanne tulee juuri ennen maalin ennakkoa, kun arvon aivan väärän ajolinjan nypyn ylitykseen. Latu kuitenkin riitti hyvin. Ajallisesti pätkä menee aivan surkeasti, varon pikkutiellä kalustoa kellon mielestä aivan liikaa.
EK 6:
Viimeinen metsäpikis menee varmanpäälle ajaessa. Tiedä sitten oliko takarenkaat niin lämpimät vaiko nastat hukkuneet, kun pätkällä tulee useampi isompi liippi aikaiseksi. Kello ei kauheesti tykännyt tästä pätkästä.
EK 7:
Kilpailun viimeinen pätkä oli sitten Jokimaan raviradalle tehty yleisöpätkä. Erittäin lyhyt mutta ihan kohtuu ajettava pätkä. Suurin ylläri tulee kun auto hyppääkin sillan alituksessa ja taas tulee melkoisen kova laskeutuminen...
Pääasia kuitenkin saavutettiin, eli maaliin päästiin. Vakiolaatikko on muuten hyvä, mutta auton kiihtyvyys kärsii niin paljon, että kello ei tykkää, vaikka minä tavallaan tykkäsin sillä ajaa. Joten se tallissa makaava reiällinen laatikko on korjattava. Muutenkin täytyy aika tarkkaan tarkistella, että tulikohan noista hypyistä nyt jotain vaurioita autoon. Ja korjattava monia muita pikkujuttuja...

Ja niin seuraavana päivänä tosiaan olin pirteänä kolmen tunnin yöunilla kilpailijoiden yhteyshenkilönä...