lauantai 10. lokakuuta 2020

Luova tauko

Tulipa tavallaan vahingossa kuukauden luova tauko tallilla olemisesta. Toisaalta oli ihan tarpeenkin, kyllä sitä ennen rallia oltiinkin melko intensiivisesti... Rallia ei toki tässäkään välissä unohdettu, sillä joka viikko tuli jossain päin oltua katselemassa.

Mutta nyt oli looginen syy palata tallille sillä uusi pusla saapui ja sen asentaminen takaisin paikalleen oli tarkoituksena. Rikkoontumiseen ei mitään loogista syytä ole vielä löytynyt. Vaihdoin samalla myös tuon kannakkeen, jotta kaikki siihen liittyvät osat olisivat nyt samat kuin ennen kaatoa. Jos silti menee rikki ensi keväänä, pitänee keksiä jotain muuta...
 
Siivoilin samalla tallia vähän siistimmäksi ja tavallaan samalla valmistautumista siihen, että purkamaanhan tässä pitäisi ruveta. Kaarien korjaaminen kun vaatinee jonkin verran sisustan tyhjentämistä ja todennäköisesti katon irrotuksen. Toki se tuulilasikin pitää käyttää joka tapauksessa irti ja tiivistää uudestaan... Taka-akselin osalta löytyi helppo ratkaisu, niitä kun saa ihan "uusia", mutta jätetään se varmaan viimeiseksi asiaksi etupyörän laakereiden kanssa.
Aikataulu tulnee olemaan kohtuu rauhallinen, mutta siitä lähdetään että ensi keväänä ajetaan taas kilpaa. Olettaen, että maailmanmeno pysyy edes nykytasolla.

keskiviikko 16. syyskuuta 2020

Mitähän täällä on tapahtunut...

 

Pari päivää maltoin pitää taukoa tallilta olemisesta. En kyllä tänäänkään kovinkaan pitkään tallilla ollut, mutta kun autossa kerta on vikoja, on niitä ruvettava selvittämään.
Toki ihan ensiksi purin kaikki huoltolaatikot, kun ne sunnuntaina vain tiputin talllille. Ajatuksena oli tutkia, että mikähän moottorikannakkeesta on pettänyt ja samalla vaihtaa siirtopyörät auton alle. Eikun auto pukkien päälle, panssari irti ja tutkimaan.

Ihan kauhean monimutkaista tutkintaa ei tarvinnut suorittaa. Alapuolen kannakehan oli epäilysten kohteena ja noh, vika on aika ilmeinen. Koko pusla on kadonnut. Ja aivan kirjaimmellisesti. Pultti on kiinni, puslan holkki on paikallaan, mutta itse pusla on kadonnut. Enää jää jäljelle kysymys, miten ihmeessä tämä on mahdollista? Puslan silppua löytyy kyllä ympärystöstä, mutta silti miten ihmeessä tämä on mahdollista? Puslahan vaihdettiin rebuildissa, kun vanha oli kaadossa hajonnut. Tilalle tuli aivan vastaava uusi pusla.

Tuon jälkeen on taas parempi laittaa pressu päälle ja lähteä kotiin nauramaan.

tiistai 15. syyskuuta 2020

Comeback - mitä se vaati?

 

Varoitus heti alkuun, tämä kirjoitus on pitkä. Tämä kirjoitus sisältää listoja asioista mitkä vaadittiin ralliauton rebuildin toteutumiseksi. Listat eivät varmastikkaan ole täydellisiä, mutta merkittävimmät asiat niissä pitäisi olla listattuna. Tavarat listoilla eivät ole missään tietyssä järjestyksessä, merkkaillut niihin hieman sitä mukaan kun tehnyt/muistanut merkata.




Vaihdettu: (= korvaava osa otettu tallissa olevista autoista)
- Taka-akseli (joka osoittautui valmiiksi kieroksi...)
- Etutukivarret
- Moottoritilan sähkölaatikko + sulakkerasia
- Sähkölaatikon kotelo
- Johtosarjoihin useampi liitin + johtoja
- Öljytikku
- Toinen venttiilikopista
- Puolapaketti
- Moottorin ilmanoton kotelot ja letkut
- Kytkinpolkimen jousi
- Tuulilasi
- Vasen takavalo
- Etuvalot
- Jäähdyttimen "kehikko"
- Molemmat puskurit
- Konepelti
- Pyyhkijöiden varret ja koneisto
- Takaluukku
- Kaikki ovet
- Etulokasuojat
- Ohjaus kokonaisuudessaan
- Öljypohja (proppu rupesi vuotamaan kesken kaiken, korkkasi kierteet)

Ostettu uusi:(= ostettu uusi joko pakosta tai katsottu järkevämmäksi)
- Venttiilikopan tiiviste
- Moottorin takapusla
- Etutukivarsien puslat
- Moottorin ilmansuodatin
- Öljyt moottoriin, vaihdelaatikkoon ja ohjaustehostimeen. + suodatin moottoriin
- Jäähdytinnesteet
- Konepellin sokat
- Takajarrulevyt
- Lisävalojen pistorasiat
- Akku
- Turvavyöt
- Etu turvapuskuri
- Jäähdytin
- Pyyhkijöiden sulat

Uusittu/vaihdettu muuten vaan: (ei olisi ollut nyt aivan pakko vaihtaa, mutta "nyt samalla")
- Sytytystulpat
- Termostaatti
- Jarrulinjat
- Puolet vesiletkuista
- Jakopää + vesipumppu
- Laturin hihna
- Kytkin
- Raitisilmasuodatin
- Alapallonivelet
- Raidetankojen päät
- Takajarrupalat
- Pakosarja + tiiviste
- Kuljettajan penkki (vanha jäi kyllä ehjäksi, mutta olisi mennyt vanhaksi tämän vuoden lopussa)
- Kuljettajan HANS (vanhasta olisi vähintään hihna pitänyt vaihtaa, mutta uusin koko HANS:n)

Ulkopuolisten toimesta:
- Koritöitä... paljon. Toki itsekkin vähän ruostesuojausta
- Huollettu/korjattu iskarit (1 kiero)

Iso kasa pientarvikkeita (pultteja, muttereita, nippusiteitä, teippiä, maaleja, kiinnikkeitä jne jne)

Aikaa... arviolta 200-300 työntuntia itseltäni + 20-30 apukäsiparien toimesta + ulkopuoliset.

Kaadetusta autosta jäi ehjäksi:
- Oikean puolen ovet
- Kuskin ovi (lasi ja peili tosin rikki)
- Takapuskuri
- Etulokasuojat (kyllä täysin ehjät)
- Tankki
- Turvakaaret
- Oikea etutukivarsi
- Etuvakaaja
- Etu ja takapyörän navat
- Jarrut
- Moottori + vaihdelaatikko
- Oikea takavalo
- Sisustan osat kokonaisuudessaan
+ joitain yksittäisiä pisteosia

Siitä voi jokainen ruveta laskemaan mitä tämä maksoi, itse en siihen lähde, ihan oman mielenterveyden vuoksi... Sen verran tämän rahoituspuolesta, että rallirenkaita vähensin varastosta (mm. talvirenkaat kaikki) ja romumieheltäkin sai vanhoista katalysaattoreista jotain, muuten menty omalla lompakolla. Mutta kai sitä on huonompiakin sijoituskohteita olemassa.

sunnuntai 13. syyskuuta 2020

Työvoitto

 

Kuva: Loudlife Media
Eilen käytiin sitten ajamassa rallia vuoden tauon jälkeen. Keliolosuhteet eivät ihan olleet toivotut, sillä vesisadetta oli luvassa.
EK 1:
Tuttu tie, tulee usein kuljettua kun vanhempien luokse menen. Se, että tie on tuttu aiheuttaa myös toisen ääri-ilmiön. Kun tietää haastavat paikat, tulee niihin ajettua aivan liian hiljaa. Tulos kuitenkin siedettävä, 4. nopein luokassa.
EK 2:
Tutut tiet jatkuvat, lapsuuteni lähin rallipätkä. Ajaminenkin on samalla tasolla, mutta yksi pieni liippi irtoaa kuten kuvassa näkyy. Tulos hieman ajallisesti parempi, mutta 5. nopein luokassa.
Tauolle, jossa ei sinänsä mitään ihmeellistä. Soraa kertyy vaikka ollaan todella pienellä lähtönumerolla liikenteessä.
EK 3:
Paljon ajettu pätkä, mutta ajosuunta harvinaisempi. Pätkällä on monta risteystä ja tarkkoja paikkoja muutenkin. Menee jotenkin aivan sunnuntaiajeluksi, ei mitään yritystä tai rytmiä. Ja kello kertoo samaa, karulla erolla 6. nopein.
EK 4:
AT-jonossa kilpakumppani tulee ilmoittamaan eron olevan 1.5 sekuntia ja hän ajaa sen kiinni. Asia kunnossa.
On löydetty "täysin uusia" rallipolkuja näiltä nurkilta. Pientä tietä tarjolla, joka ei tunnetusti tahdo maistua. Myös risteyksiä on jonkun verran, jotka nekin yleensä myrkkyä. Onneksi puolesta välistä maaliin sattuu osumaan edes jonkinlainen rytmi pätkälle, joka osoittautui todella liukkaaksi! Tuloksena 5. nopein kellotus ja kilpakumppani häviää 4,8 sekunttia.

Ek-tulokset menevät aika railakkaasti ristiin ja näin maalissa toteamme olevamme luokkamme 3. nopein! Tämä palkitaan peräti pokaalilla, melkoinen työvoitto siis tuloksena!

Mutta on sillä myös hintansa. Jo ensimmäisellä pätkällä ruvetaan huomaamaan, että vaihteiden vaihdossa tapahtuu kolahdus. Viimeisellä se kolahdus on jo melkoinen, eli koko moottoripaketti on päässyt löysälle, todennäköisesti alimmaisen kannakkeen puolesta.
Sateen yltyessä päivän myötä, huomataan ikävä ominaisuus, nimittäin vesi tulee ohjaamoon sisään. Tuulilasin yläreuna ei näemmä ole aivan tiivis...
Suurin työmaa tulee kuitenkin turvakaariin. Niistä löytyi katsastuksessa virhe, joka ollut siellä aivan alusta alkaen. Tästä täysin aiheesta korttimerkintä ja pientä kaari jumppaa ennen seuraavaa kilpailua.
Kun pyöränkulmien säätäjäkin muisti kisa-aamuna mainita taka-akselin olevan melkoisen väsähtänyt ja etupyörän laakereiden olevan hieman väljiä, on aika helppo tehdä päätös kilpailukauden päättämisestä tähän yhteen kilpailuun. Talvirenkaathan myin tässä välissä jo pois, joka tarkoittaa sitä, että seuraavan kerran ollaan viivalla aikaisintaan ensi keväänä.

Mutta nyt otetaan hetki happea. Takki on melko tyhjä kun päätavoite saavutettiin.

perjantai 11. syyskuuta 2020

Kiirehän siitä tuli

Eipä sitä keskiviikkona päästy katsastukseen. Aamulla saapuessani talliin, pistin kärryn perään ja menin starttaamaan autoa. Hetkinen, keskuslukossa vilkkuu punainen valo.. Jep, sahaa kyllä, mutta ajonesto mennyt päälle. Johtoa ja akkua irti, muttei vaikutusta. Äkkiä pikavisiitti kotiin hakemaan diagnostiikka vehkeet ja tuloksena se, että auto "nollannut" itsensä.

Tätä vikaa näissä vähän tuppaa esiintymään, jos akun on irroittanut liian äkkiä auton sammutuksen jälkeen. Noh pyyhkijöitä korjatessani akkua joutui vähän väliä siirtämään edes takaisin...  Vaihdan toisesta autosta tarvittavat älylaatikot ja auto lähteekin heti käymään. Avaimesta sammuksiin (päävirrat jätettiin päälle) ja eikun taas kärryä perään + työkalujen siivous. Sitten taas starttaamaan ja ei lähde käyntiin...

Siinä kohtaa otetaan pieni paussi, ladataan auton akku ja vaihdetaan alkuperäiset laatikot takaisin. Sillä diagnostiikka laitteilla pitäisi myös pystyä saamaan laatikot heräämään takaisin. Tosin tässä kohtaa olen ollut tallilla jo liki 10 tuntia yhtä soittoa, joten pistän päivän pakettiin ja lähden kotiin. Torstai aamulla heti jatkamaan ja reilun tunnin säätämisen jälkeen auto onkin taas käynnissä! Eikun kärry perään taas (tällä kertaa auto jätetään käymään taustalle...) ja kohti katsastusta. Katsastuksesta pienen kehoituksen kanssa jatketaan matkaa pyöränkulmien säätöön jossa tuo pieni kehoituskin korjataan samalla. Ja samalla vauhdilla vielä treenipätkällekkin ajamaan kolme vetoa. Taas tuli yli 10h päivä maakuntaa kiertäessä, mutta nyt sen pitäisi olla valmis.

Tänään sitten vielä aamulla hakemaan siirtokilvet, pikainen pesu, renkaiden vaihto ja huoltoauton pakkaus. Tästä tuli oikeasti valmista. Huomenna koitetaan sitten tuleeko ajamisesta yhtään mitään. Kilpailuhan on vielä todellinen kotikisa, sillä matkaa kilpailukeskukseen on vain reilut seitsemän kilometriä.

tiistai 8. syyskuuta 2020

Mysteerin ratkaisu

Eilen sitten selvittelemään miksi pyyhkijät eivät liiku. Sen verran ehdin aiemmin jo testailemaan, että varaosa-autossa kaikki toimii, joten varmasti ehjät osat löytyy tarvittaessa.
Ensiksi hajonneesta pyyhkijävivustosta talteen otettu pyyhkijämoottori testiin, tämä ei kilpurissa herännyt, joten jos herää varaosa-autossa, on meillä pieni ongelma. Ja se herää. Jaahas...
Sitten taas yleismittari käteen ja vertailemaan lukemia. Olin jo aiemmin mitannut, että ralliautoon tuli kyllä virta liittimeen, mutta onkos se jatkuva virta. Kyllä näinhän asian laita on, täten jäljelle jää kaksi johtoa + maajohto. Hauska homma, mutta näihin kahteen johtoon ei tule mitään lukemia kummastakaan autosta. Ja se jos jokin aiheuttaa erittäin suurta hämmennystä. No kaipa tuon maajohdon voisi vielä varmistaa.
JA BINGO. Täältähän tulee nolla! No tämähän helpottaa kummasti, olin toki jo ralliautosta liki kokonaan irroittanut sekä pyyhkijän moottorin ja vivuston (sekä tehnyt valmistelut samaan urakkaan varaosa-autosta...), mutta nyt tarvitseekin enää selvittää miksi tähän ei tule maadoitusta.
Sekin selviää yllättävän nopeasti, tutkailen vähän lähistöllä olevia johtoja ja kas, täällähän on ihan irtonainen maajohto...
Sitten vaan kaikki kiinni ja kasaan, kas meillä on pyyhkijät.

Tänään vielä sitten pieniä viimeistelyitä ja jopa kameratelineet jo paikalleen. GoPro:n teline tosin murtui, mutta onneksi sen vielä sai modifioitua, ilmeisesti pieni vihje siitä että voisi uudemmankin hommata... Sitten vielä takapäähän kaapimien kimppuun. Nehän ehtivät jo 10km ajelussa jälleen kerran hajota. 5mm teräslevy ei ollut tarpeeksi vahva... Jätetään tämä asia taas roikkumaan tulevaisuuteen, jotain tehtävä, mutta ehkä aloitettava nyt täysin nollasta ajattelu sen suhteen.

Mutta huomenna olisi katsastuspäivä. Toivottavasti ei tule mitään ylläriä, sillä tällä viikolla olisi tarkoitus tosiaan kilpaakin ajaa.

keskiviikko 2. syyskuuta 2020

Ensipuraisu

 

Eilen koitti sitten se hetki, kun sai kypärän vuoden tauon jälkeen laittaa päähän ja testata ralliautoa. Ennen kun pääsin edes tien toiseen päähän tuntuu erikoiselta, ihan niinkuin etunurkasta hajosi jotain kun puoltaa ja huolella.
Kääntöpaikalle pysähdys ja tutkimaan tilannetta. Mitään ei näytä olevan rikki... Koitan renkasta ja se on todella lämmin. Jaahas, jarru jäänyt päälle. Lähden takaisin päin ja polkaisen kovin jarrua josko se aukeaisi ja aukeaakin! Siihen kaikki ongelmat testeissä jääkin. Hyvä fiilis, eihän tässä nyt kilometrejä tolkuttomasti tullut, reilu kymmenkunta, mutta pääasia olikin selvittää, että olisiko auto kilpailukunnossa. Eikun pesu ja takaisin talliin.

Tänään sitten kevyitä viimeistelyitä sisustaan ja päälipuollista tarkistelua. Lopputulema lienee se, että kunhan pyyhkijöiden mysteerin saa ratkaistua, on auto valmis. Ensi viikolla saattaisi olla sitten ihan kilpailutoimintaa...