keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Hjyvä fiilis

Testit takana päin ja levollisin mielin voi edelleen olla. Autoon muutetut pyöränkulmat tekivät juuri sen mitä toivoin, auto puskee vähemmän. Nyt vielä vähän luottoa taas tuohon talvella ajamiseen lisää ja hyvä tuli.
Enhän minä nyt ihan sähläämättä tästäkään toki selvinnyt, olin laitellut eilen renkaat pimeässä alle aatellen "ei näissä roketeissa mitään pyörimissuuntia ole"... väärin aateltu. Joten 2 rengasta väärin ja 2 oikein, en tiedä vaikuttiko ajamiseen millään tavalla. Olin myös laiska ja käytin kännykän omaa gps:ää nopeuden mittaamiseen joten se ei ole aivan niin tarkka mitä normaalisti. Matkalla treenipaikalle luonnollisesti ajoin harhaan, joten tulipa sitä pakittelua kärryn kanssakin harjoiteltua....
Nyt loput tarvikkeet kasaan ja valopatteri valmiiksi. Ja sitten testailemaan valoja. Tarttis se lasikin toki vaihtaa, mutta jos ny kaikki testit ennen sitä ajelis.

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Ihanan suorassa

Ei tosiaan aivan bolt-on ollut kotelo, mutta pikkuisen viilailemalla nuo tuohon mahtumaan sain ja perinteiseen tyyliin "erittäin suoraan". Mutta aivan sama, kelpaa mulle ja se on pääasia.
Pikkuisen sovittelin keulalle ja se sopii yllättävänkin hyvin nokalle, ei juurikaan valahda jäähdytyssäleikön eteen. Ja täten koitankin kiinnittää kotelon pelkästään pulteilla, sillä kotelon alareuna osuu juuri sopivasti tuohon konepellin taitokseen.
Johdotuksiakin jo vähän suunnittelin, ainoan läpiviennin paloseinästä kabiiniin löysin kuljettajan puolen nurkasta, joten tuodaan johdot sieltä sitten konehuoneen puolelle. Täten laitan todennäköisesti sulakkeet konehuoneen puolelle, kun niille on kunnollinen kotelo kyllä olemassa. Ja niin tulin koittaneeksi sitä johtonippuakin jonka löysin ja kuten arvelinkin, ne oli kytketty auton omien pitkien valojen taakse. Sitä ratkaisua en tule käyttämään, mutta autossa onkin aikaisemmin tainut olla vain kaksi pientä sumuvaloa lisävaloina. Eiköhän nuo neljä 100W lamppua valaise aivan tarpeeks...
Pyöränkulmatkin tuli säädetyksi ja autoa testattua siviililiikenteessä. Hyvin pysyi konepelti paikallansa joten voi olla sen tiimoilta rauhassa. Melko vaivatonta oli myös kippikärryn käyttäminen, joten siltäkin osin kaikki kunnossa. Vinssin kun siihen vielä jollain virityksellä saisi tehtyä, ihan vaan kaiken varalta... Tapaninpäivänä olisi tarkoitus ajella ensimmäiset talvitestit ja niitä varten kaikki lienee valmista. Valoisaan aikaan kun ajattelin ajella, ajelee sitten myöhemmin noita lisävalotestejä.

perjantai 14. joulukuuta 2012

Eiköhän näillä pärjää...

Onhan tuo komean näköinen pino, ei siitä mihinkään pääse. Vielä komeammaksi sen tekee se, että nuo ovat maksaneet yhteensä kolmen (3!) uuden Michelin piikkirenkaan hinnan. Käytettyjähän toki kaikki, neljä noista oli jo Skodan alla minulla, alimmat tulivat auton mukana ja ylimmät oli ne juuri ostetut. Toivottavasti on talven jälkeen vielä jotain jäljellä... Näillä näkymin 3 rallia ja 1 sprintti olisi tarkoitus ajella.
Sain myös sokat peltiin lopullisesti ja samalla vaihdoin autoon siviilirenkaat alle, tarttis maanantaina mennä käymään pyöränkulmien säädössä. Mutta nyt sinne voi mennä omatoimisesti, sillä eilen kävin suorittamassa inssin hyväksytysti läpi joten ajokortissa, tai tällä hetkellä paperilapussa, lukee kirjaimet ABEC. Meinaan voisi olla hyvä koittaa tuota uutta traileriakin ennen kilpailuita, että mites siihen ajellaan kyytiin. Kärry kun on kippikärry, joten on vähän erilaista mitä perinteiseen ramppeja pitkin... Takaisin toki ajattelin ihan ajella kilpurilla, nyt kun sain penkinkin aseteltua paremmin jotta saisi vähän tuntumaa siihenkin. Eikä muuten ois pahitteeks kotosalla koittaa, että mahtuu kypäränkin kanssa sisään...
Vuoden lähestyessä loppua onkin hyvä katsella vähän numeroin, että mitä tänä vuonna tuli tehtyä... Rahasummathan olenkin jo kertonut aikaisemmin, mutta:
- Osallistuin 13 kilpailuun, joista kuljettajana 12 ja kartturina 1.
- Kuljettajana 8 rallia ja 4 sprinttiä.
- Maalin näin 5:ssä rallissa.
- Vauhtiakin taisi vähän olla, sillä 2 pokaalia ja 1 lasilaatta ilmestyi hyllylle, kuten myös nousupisteitä jokunen.
- Mutta toisaalta sarjasijoitukset ovat mielenkiintoiset: Uness Sprinttipörssissä 79. Junioreissa, RSJM sarjasijoitus jaettu 26. sekä F-cupin kartturipisteissä junioreissa 86. eli viimeinen...

tiistai 11. joulukuuta 2012

Josko näillä pysyis

Sain melkein valmiiksi nuo sokat peltiin, toisen puolen sokka täytyy vielä saada kunnolla peltiin kiinni. Minä kun yllättäen hukkasin asennusvaiheessa puolet ruuveista... Yllättävän vähän joutui muotoilemaan aukkoa uudestaan jotta sain käännettyä tuon tapin noin päin. Lumisateessa työskennellessä tuli taas tajuttua miksi nämä hommat ois ollu kivempi tehä jo syksyllä...

Matkahuollosta kävin tänään noutamassa sarjan piikkirenkaita, kun oli "halvalla" myynnissä niin pakkohan oli varuille yksi sarja ostaa, nyt kolme täyttä sarjaa olemassa renkaita. Minä kun hieman pelkään, että nythän ne saattaa jopa kulua. Varsinkin kun joudun talvella ajelemaan spoorissa. Niin muuten, en ole ikinä käytännössä ajanut spoorissa... viime talvena kaksi viimeistä kisaa oli osittain spoorissa, mutta nekin ehkä vielä lieviä siihen nähden mitä ne voivat olla. Enkä muuten ole ikinä yli 100 lähtönumerollakaan ajanut. Keravalla toki numero oli yli sadan vaikka lähtöpaikka ei ollutkaan lähelläkään. Suurin numerohan on ajaessani ollut 99, ensimmäisessä rallissa Skodan kanssa. Eli joutunee pimeässäkin ajamaan, sitäkään en ole koskaan vielä joutunut tekemään. Onkin melkoisen jännä nähdä miten tuo auto tähän sopii... auto on aika kapea joka voi aiheuttaa ongelmia spooreissa. Onneksi vanteilla voi vähän pelata.

torstai 6. joulukuuta 2012

Well hello there...

Otsikko oli ensimmäinen ajatukseni nähdessäni tuon johtonipun konehuoneessa. Oliskohan täällä kumminkin jo valmiina lisävalojen johdotukset... Täytyy paremmalla ajalla tutkia tarkemmin.
Sovittelin myös konepellin sokkia autoon vain todetakseni, että alkuperäinen suunnitelma sokkien kääntämisestä toisin päin ei tule onnistumaan. Konepellin kulma on liian iso, joten sokan lenkki ei yllä niin päin tuon tapin yli. Täten taidankin kääntää sokat sivuttain, tyhmä reikähän siitä konepeltiin oli joka tapauksessa tulossa...
Sain myös uudet valot lisävalopatteriin. Edelleen ovat pirun ahtaat tuohon koteloon, ovat aivan vieri vieressä siinä, ellei jopa hieman päällekkäin... Täytyy ehkä pikkuisen varovasti muotoilla koloja.
Ensi viikolla ois pakko saada tuo konepelti kiinni, sitä seuraavalle viikolle kun varasin pyöränkulmien tarkastuksen. Tosin ensi viikolla on myös kärryinssi sekä opinnäytetyön palautuspäivä... että eihän tässä mikään kiire tuu.

maanantai 26. marraskuuta 2012

Mahtuihan se...

Oli tarkoitus vaan viedä lisätarvikkeita talliin ja ihan pikasesti vaan testata, että ostamani vanteet sopivat paikallensa. Nooh nekin tuli tehtyä ja vanteet todettua juuri sopiviksi, kun tutkailin penkkiäni. Istun kauhean alhaalla, enkä tahdo nähdä ulos autosta kunnolla eikä penkissäni ole kiinni siihen kuuluvat "korvaläpät".
Siksipä aattelin, että ihan pikasesti nostan penkkiä takaa hieman ylemmäs niin tulisi parempi ajoasento. Kyllä parempihan siitä tuli, mutta sitten rupesin miettimään, että kyllähän nuo korvaläpätkin tähän saadaan. Joten penkkiä taasen irti, korvaläpät kiinni ja penkki kiinni. Täh, täähän siis mahtuikin noiden kanssa tähän...
Syy on simppeli, koitin aikaisemmin asentaa korvaläppiä penkkiin silloin kun penkki oli kiinni autossa... Kun penkin kallisti eteen päin niin oli toki helpompi laittaa ne korvaläpät kiinni ja tuurilla ne juuri ja juuri mahtuu tuohon. Tunnin verran siinä tuli sitä sitten sumplittua. Toki täytyy katsoa vielä päivän valossa, että onko se nyt oikeesti hyvin siinä.
Valopatterin kanssa kävikin vähän mielenkiintoisemmin... Meinaan valot eivät sopineetkaan koteloon. Onneksi en ollut vielä niitä ruvennut laittamaan kiinni, kun kauppias jo ilmoitti, että tarkistappas mimmoiset valot tuli paketissa. Joten valot lähtivät takaisin päin, mutta eipä tuo haittaa, ei minulla vielä ole edes tarvittavia sähkötarpeita siihen projektiin. Mistään kun ei ole tullut vastaan katkaisijoita joissa ei olisi sulaketta ja toinen mikä aiheuttaa ongelmaa on ns. pikalliittimet eli kotelon ja auton välinen liitos. Jälkimmäisessä on itseasiassa kaksi murhetta, sekä liittimien puuttuminen että vastakappaleen paikka autossa. Keulassa kun ei oikeen ole mitään fiksua/kestävää paikkaa niille...

perjantai 23. marraskuuta 2012

Kiero meininki

Kävin oikomassa konepeltiä tänään. Sujui yllättävän hyvin... ainakin periaatetessa. Laitoin pultin tuohon vääntyneeseen reikään ja vasaran kanssa varovasti naputtelin/vedin sitä takaisin suoraksi. Pelti oli pehmeää joten hyvinhän se tulikin... ainoa pikku ongelma oli se että ihmettelin pultin liikkuvan eteen-taakse suunnassa... Kyllä, minä sain konepeltiin hitsatun mutterin hitsaukset pettämään ja täten siellä ei olisi mitään vastassa... Great. Nooh siirryin viereisen pultin jämien kimppuun. Pitkähkön poraussession päätteeksi totesin, että minähän voisin koittaa noita hienoja vastakierretappeja, josko niillä tulisi ne jämät poies. Muuten hyvä, mutta tajusin vasta hetken päästä, että näitä tappeja ei ollu ehkä porakoneelle suunniteltu, vaan sille pienelle varrelle joka löytyi kun kaiveli laatikkoa... Kun onneksi sain tapin vielä irti niin totesin, että ainoa vaihtoehto on tehdä sinne uudet kierteet. Onneksi näitäkin tappeja minulla sattui juuri tuon kokoisia olemaan, joten eikun tuumasta toimeen. Hidasta ees taas nytkyttämistähän se on, mutta loppujen lopuksi tuloksena on ehjä kierre... tosin kun peltiä paikallensa laitoin voidaan todeta minun tehneeni kierteen vinoon...

Ennen paikalle laittoa porasin vanhat sokat irti pellistä, ihmeellisen pehmeää tavaraa ne tosiaan on ollut. Sai nimittäin käsin väännettyä aivan solmuun. Pelti istui takaisin kiinnikkeisiin ja sain käsin laitettua siihen yhteenkin nurkkaan mutterin taakse. Vaan kun pellin laitoin alas, tuli pieni ihmetys. Se ottaa nyt takareunastaan kiinni tuulilasin edessä oleviin muoviritilöihin. Eli tuo pelti on kyllä hieman enemmänkin kiero... Pikkasen sain sitä vetämällä oikaisuta, että istuisi paremmin. Taidan kumminkin olla näin, teoriassahan se on parempi että panttaa vähän ylös päin, niin ei pääse nuo sokat liikkumaan. Tosin uudet sokat oli kyllä niin jäykkää tavaraa, että tuskin ihan äkkiä näin voisi edes käydä. Vielä en ole lopullisesti päättänyt, että käännänkö toisin päin ne.

Tilasin myös lisävalot kotelon kera ja sarjan vanteita ostin. Vanteita en vielä ole sovittanut alle, enkä koteloa nokalle. Kotelo on yllättävän lyhyt verrattuna siihen mikä minulla Skodaan oli. Toisaalta se voi olla kyllä parempikin. Tutkailin myös jo valmiiksi vähän, että mimmoinen sähköurakointi tuosta on tulossa... Muuten näyttää helpolta, mutta en löydä yhtäkään kohtaa mistä menisi johtoja paloseinästä läpi, ei oikeen itse paranis semmoisia ainakaan tekemään ruveta. Lisävaloprojekti on vuorossa heti pellin kiinnitysten jälkeen, en ole nimittäin metriäkään eläessäni ajanut lisävaloilla. Skodaankin vain tein ne ja koitin että palavat, en edes kohdistanut niitä. Nyt kun F-cuppiinkin tuli ilmoittauduttua, niin on melkoinen todennäköisyys, että talvella tarttis valoilla ajella...

torstai 15. marraskuuta 2012

Vauriokartoitus

Sain itseäni vihdoin niskasta kiinni ja opinnäytetyön lomassa päätin käväistä tallilla. Ei tässä nyt ihan täysin muutenkaan ole ralliautoilua unohdettu, uuden trailerin kävin viime viikonloppuna ostamassa ja sen lisäksi sain ostettua Taikaratsuun talvirenkaat siirtopyöriksi. Joten enään ei puutu kuin lisävalorakennelmat, niitä kun Taikaratsussa ei ole ollenkaan ja sen lisäksi vielä jotkut vanteet tarvitsisi ostaa nastarenkaille. Oltaisiin ainakin talvikauteen valmiita silloin.

Mutta päätin nyt tehdä kartoituksen Lammin kisan vaurioista. Kartturin oksennuksesta johtuvat homeongelmat ovat oma lukunsa, tyhmä kun olin enkä käynyt niitä heti putsaamassa... Tosin ihan kaikkialta en varmaan silloinkaan olisi sitä pois saanut, mutta nyt näyttäisi siltä että eiköhän se ongelma ole saatu kuntoon. Joten siirryin konepellin kimppuun. Irroitus sujui aika vaivatta, pultit ovat kyllä sen näköiset että jokainen menee vaihtoon... Luulin aluksi, että sieltä meni yksi pultti poikki jonka takia pelti osui lasiin. Totta, mutta se pultti puuttui sieltä jo ostaessani auton, huomasin kun selailin ostohetkellä ottamiani kuvia... Pultin jämät ovat olemassa, joten saan taas vaihteeksi ruveta poraamisleikkeihin. Pellin saranat vaikuttivat kumpainenkin ehjältä, joten katse kääntyi itse peltiin. Pellin kiinnityspiste on kartturin puolelta hieman muuttanut muotoansa, se tarttis siis jotenkin takoa takaisin muotoonsa... Tosin harkinnassa on myös koko pellin vaihto, mutta toisaalta ehkä pääsee vähemmällä kun vaan oikoo tuon, vaikka ne sokatkin menevätkin nyt uusiksi. Kun toivoisin että voisin käyttää vanhoja sokan paikkoja, sekä korissa että pellissä. Ainoastaan kääntäisin sokat liukumaan päinvastaiseen suuntaan jottei pääsisi käymään niinkuin kävi. Tai tietty yks vaihtoehto ois hommata tyylikäät ohjaimet kuten näissä ruotsalaissa VOC-Volvoissa... Tuulilasi on vaihdettava ja sitä en tule itse tekemään. Jätetään ihan viimeiseksi hommaksi...

Ja niin, kyllä minä taidan F-cuppia ens vuonna ajella... tuli jo kilpakumppanikin luokkaan niin eiköhän se sen ratkaise.

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Katon alle

Nyt sai taikaratsu paikan katon alta, vanhan kilpurin kun sain kuin sainkin myytyä. Kummallisesti on tallissa enemmän tilaakin, kaikkea sitä olikin Skodaan osteltu/säästelty...Taikaratsun tavarat tosin on vielä toisaalla, että kyllähän tuo talli taas aika piukkaan tulee. Tallissa oli myös pieni vaurio käynyt, tuuli oli tuivertanut oven yläpuolelta yhden lasiruudun alas. Melko erikoista tosin, että lasi oli tippunut ulkopuolelle eikä talliin sisälle...

Autolle en sen sijaan vieläkään mitään tehnyt, ehkä pikkuhiljaa pitäisi. Kuitenkin vain 2 kk kauden alkuun. Tosin enhän minä sitäkään ole vieläkään päättänyt, että mitähän sitä ens vuonna ajelisi. RSJM on ainoa poissuljettu sarja, mutta F-cup, Rally Trophy sekä Kokemäenjoen talvisarja kiinnostavat jokainen. Viimeksi mainitusta ei vaan valitettavasti tiedetä kuin kilpailut ja sitten tarttis keksiä kesälle jotain yksittäisiä sarjan sijaan. Rally Trohpy kisoista osa on melkoisen matkan päässä ja lähtönumerot aina lähellä sataa tai ylikin. F-cup on edelleen melkeempä kiinnostuksen ylimmäisenä, päällimmäisenä syynä on kilpailuiden läheisyys, mutta onhan siinäkin omat ongelmansa... Luokassa ei tulisi olemaan todennäköisesti ketään muuta, lähtönumero olisi isompi mihin tottunut (mutta ehkä pienempi mitä Rally Trophyssä) ja sarjan ilmoittautumismaksu on liki sama mitä yhden kilpailun ilmoittautumismaksu...

Noo, on tässä onneksi vielä aikaa pohdiskella...

perjantai 26. lokakuuta 2012

Opiskelun lomassa...

... olen kerinnyt mietiskelemään asioita. Kilpurille en sitten viime kisan ole tehnyt muuta kuin pesun, tuolla se makaa lumen ja lehtien peittämänä... noo hain minä kuluneella viikolla jo uudet konepellin sokat, joten kun inspiraatio iskee niin voi ne vaihtaa ja saada täten konepellin kuntoon. Trailerin myin pois, rupesi jo olemaan aikansa elänyt ja kun itselläni ei ole taitoa/tarvikkeita tehdä kokonaan uutta pohjaa kärryyn niin katsoin helpommaksi myydä pois ja katsella sitten ennen kauden alkua uusi.

Mutta se mitä olen enemmän pohdiskellut on rallin ajaminen kokonaisuudessaan. Sitä mielestäni kuvastaa hyvin tuon vanhan autoni myynti. Auto ei vieläkään ole mennyt kaupaksi, on tällä hetkellä halvin julkisesti tarjolla oleva ralliauto. Yhteydenottojakin on tullut yllättävän vähän, ainakin jos vertaa siihen miten paljon ilmoitusta on katsottu...
Okei, autossa on pieni tekninen vika joka varmasti vaikuttaa ihmisiin. Mutta silti on oltava joku isompikin vika, koska ko. vian korjaaminen ei voi olla kynnyskysymys. Taino onhan se mulle itellekki, kun en oo jaksanu korjata... :) Teoria on myös se, että myyn sitä liian halvalla. Minä omasta mielestäni asetin sille realistisen hinnan, jokainen voi vanhasta blogista lukea mitä niihin osiin on oikeasti rahaa laitettu.
Joten tulin siihen lopputulokseen, että kyseinen vika on asenteissa. Tuntuu siltä, että koska ilmoituksessani lukee vakiomoottori, ei kyseistä autoa voisi laskea ralliautoksi. Entäs sitten jos on vakiomoottori? No ei oo tehoo, ni eihä se voi olla hauskaa... Voi se olla. Sekin on vain asenteesta kiinni. Ei kaikki vaan voi olla voittajia ja onko voittaminen edes harrastamisen tarkoitus? Minun mielestäni ei, mutta minähän olenkin kummajainen... Minähän jopa nauran kabiinissa. Ja ostin metroseksuaalisen värisen kilpurinkin...
Mielestäni harrastamisen tarkoitus on pitää hauskaa sen asian parissa mistä tykkää. Tällöin mielestäni rallissa sen AJAMISEN pitää olla hauskaa, jotta on oikean harrastuksen parissa. Voittaminen on sitten pelkkää bonusta ja bonusta ei voi saada aina. Huolestuttavaa on jos nuorison asenteissa valitsee tuo voittamisen kulttuuri, tällöin tulevaisuus on synkkä. Mikähän olisi toimiva "Kaikki pelaa" -kaltainen systeemi ralliin...?

Kaiken kaikkiaan tämä kirjoitus taisi olla vain toivoton yritys saada myytyä tuo ylimääräinen kilpuri ;).

lauantai 13. lokakuuta 2012

Mitäs se ajaminen maksaakaan...?

Nyt kun kausi on paketissa niin ois varmaan hyvä mietiskellä ja laskeskella että mitä se ajaminen oikeesti maksaa? Ajoin tänä vuonna omilla autoillani yhteensä 11 kilpailua, 9 rallia ja 2 sprinttiä. Se on muuten melkoisesti...

Skodalla näistä kilpailuista ajoin 8, 7 rallia ja yhden sprintin. Sentilleen olevaa kirjanpitoa en ole enää pitänyt, mutta suurusluokat on tiedossa:
- Ilmoittautumismaksut yhteensä 1469€, tästä summasta kartturit maksaneet n. puolet.
- Kilpa-auton bensat + huoltoauton diiselit (talvella 1,5 tankkia kilpuriin, kesällä 2 tankillista, huoltoautoon liki joka reissulla täysi tankillinen) ~ 720€
- Majoituskulut + syömiset (Jyväskylän reissu ainoa majoitus) 250€
- Autoon tehdyt huollot (päävirtakatkaisija, jäähdyttimen letkut, öljypohjan vaihto, jarrulevyjen ja palojen vaihto, parit öljynvaihdot) ~300€
- Rengaskulut... no minä ajoin koko ajan samoilla ja niillä voi vieläkin ajaa... viime vuonna käytettynä ostettuja renkaita ne kaikki on ja niillä ajettiin jo viime syksy...
YHTEENSÄ n. 2740€, josta kartturit maksaneet n. 735€

Daihatsun kanssa on sitten ajettu 2 rallia ja 1 sprintti seuraavilla kuluilla:
- Ilmoittautumismaksut yhtensä 805€, joista kartturit maksaneet n. puolet
- Kilpa-auton bensat + huoltoauton diiselit (2 tankkia kilpuriin ja 2 huolto-autoon) ~350€
- Majoituskulut ~200€, josta kartturi maksoi puolet (= Keravan nuottikisa)
- Syömiset ~60€
- Autoon tehdyt huollot... Laatikon öljynvaihto ~50€ ja sen lisäksi se kannentiiviste episodi maksoi ~500€. Tosin siinä samassa vaihtui kaikki nesteet ja jakohihna kiristimen kera.
- Trailerin korjaus 150€
- Rengaskulut... Ostin 2 käytettyä rengasta niiden 8 auton mukana tuleen kaveriksi, 100€, mutta kaikilla ajelee vielä ens vuonna
YHTEENSÄ n. 2265€, josta kartturit maksaneet n. 500€

Tämän lisäksi pientarvikkeita on varmaan mennyt 100-200€:n edestä, sarjaan ilmoittautuminen maksoi satasen joten kaiken kaikkiaan koko vuonna on hieman yli 5000€ pistetty ajamiseen rahaa... josta omasta lompakosta sitten tuo liki 4000€. Olisi sen rahan kai huonomminkin voinut käyttää...
Toki eihän tuo nyt ihan koko summa ole, koska olen ostanut lisää työkaluja sekä myöskin varaosia vain "varastoon", mutta niitä ei oikein voi juuri tämän kauden kuluiksi laskea. Sen lisäksi viimeisestä kisasta tuleet vauriot tulevat maksamaan n. 200-300€, kun ne jossain kohtaa korjataan.
Tämän laskelman jälkeen voin vain kuvitella mitä ne summat on kun alla on auto joka söisi renkaita ja kaikki renkaat ostettaisiin uutena... EDIT 18.10: Yksi tärkeä kuluerä unohtui... kun on siviiliautoista kysymys niin vakuutuksia/veroja on autoista makseltu vuoden aikana yhteensä n. 400€.

maanantai 8. lokakuuta 2012

Once in a lifetime

Onse kumma kuinka näihin rallireissuihin mahtuu tapahtumia...
Aamupäivä sentään sujui mallikkaasti, katsastuksessa käytiin hyvässä hengessä pari kehityskohdetta läpi ja eikun lähtöön.
EK 1
Tämä pätkä oli joten kuten tuttu, 2009 ollut siellä katselemassa. Tosin alkuosahan oli eri lailla ja siellä tulikin heti 2. kurvi melko railakkaasti tauluun... Oman jännityksen alussa aiheutti myös vastaan pyöräillyt polkupyöräilijä!!! Onneksi tuli suoralla tiellä... Liippejä tulee useampikin, vaikka kovin koitin ajella varman päälle. Tulos ihan ok.
EK 2
Lähtöjonossa huomataan, että ompi toisen puolen sokka auki konepellistä... Onneksi lähtövirkailijat laittavat sen ystävällisesti kiinni. Niiden kanssa oli jo Keravalla havaittavissa pientä aukeamista, kiristin niitä tähän kisaan hieman, mutta vaikutukset taisivat jäädä laihaksi. Ajo menee erittäin varman päälle, ei juuri mitään ylimääräistä. Tulos samaa tasoa mitä ensimmäisellä.
EK 3
Ennen pätkää käyn koittamassa niitä sokkia ja totean toisen puolen löystyneen melkeen auki. Sormin se kireälle ja kabiiniin ihmettelemään syttynyttä punaista huutomerkkiä... se o varmaa öljyn varoitus, kun ollaan näin mäessä. Valo sammuukin tasaisella joten surutta lähtöön. Jonossa muistetaan, että täällähän oli se lisähuomio... josta ei saatu lappua, mut onneks kartturi otti siitä kuvan puhelimeensa. Niin se puhelin ei nyt ole saatavilla... voi perkele, mitähä siinä oli.. joku kasa oli taustalta kadonnu, nypyltä vasen, eikös? Joo.
Lähdetään pätkälle, ensimmäinen huomio meiltä menee täysin ohi. Huomataan se sitten kun oltiin ilmassa... Seuraava huomio olikin sitten tämä lisähuomio... nypyltä oikea. Nooh vauhti on varovaista, kun se pirun punainen huutomerkki vilkkuu vähän väliä... Jossain 9km kilometrin kohdilla pätkä saa aivan uuden käänteen, ne pirun sokat aukeavat molemmat ja konepelti lävähtää suoraan lasille... "Onneksi" lasiin osuu vain kartturin puolen pissapojan suutin, joten lasi jää minun puolelta täysin ehjäksi. Lasin alareunasta on jonkin näköinen näkyvyys ulkomaailmaan, joten pikaisena päätöksenä päätän ajaa loput 5km tällä tavalla... Tiedä sitten kuinka fiksua se oli, mutta tulipahan tehtyä. Samalla se pirun punainen huutomerkki rupeaa palamaan koko ajan...
Sitten ohjelmassa oli onneksi huoltotauko, jossa tehdään vähän patenttiviritelmiä konepellin lukitsemiseksi ja selvitetään se mystinen punainen huutomerkki. Eihän se mikään öljyyn liittyvä ole, vaan jarrunesteen varoitusvalo. Ai tässä on niinkin hienoja varoitusvaloja... Jarrunestettä säiliöön lisää ja kaikki kunnossa. Eikun etiäpäin!
EK 4
Mukavan vaihtelevaa tietä, ei mitään erikoista. Ajokin sujuu omasta mielestä erittäin hyvin ja kello on samaa mieltä.
EK 5
Sitten olikin vuorossa melkoinen vuoristorata, erittäin hyvä sellainen vaikka loppuosuus olikin melkoisen suora. Ajo on ehkä hieman varovaista, silti "hiekkalaatikolle" tulee pikku tilanne. Aikakin on silti kohtuullinen.
Pätkän loppupuolella rupean tosin ihmettelemään kun kartturi on mennyt täysin mykäksi. Maaliin kun tullaan niin vilkaisen kartturia ja kysäisen että onko paha olo? Saan hetken päästä heikon vastauksen, "on". Maali AT:lla paha olo konkretisoituu oksennuksen muodossa... Siirtymällä kaikki ikkunat auki ja kerran pysähdytäänkin. Kun saavutaan kutosen sulkupuomille totean, että ihan turha meidän on jatkaa kun ei olo kerta parane. Keskeytysilmoitus kehiin ja hetken huilailun jälkeen kohti kotia.
Eihän toki se kotimatkakaan ihan murheita suju... Pysähdytään syömään ja sinne kääntyessä ihmetellään että kuuluipa ihme ääni. Hetkinen, eihän täältä löydy enää ykköstä, eikä kakkosta laatikosta.... eikä muuten vitosta ja pakkiakaan. Kolmonen ja nelonen löytyy kyllä. Ihme ja kumma kyllä, mutta tuommoinen 2.0 Transitti jaksoi lähteä paikaltansa sen kolmosen kanssa täydessä lastissa, joten kotiin sentäs selvittiin. Mutta taasen saa huoltoa varailla...

Kausi on nyt 99% todennäköisyydellä paketissa, joten huilaillaan ja korjataan sen jälkeen kalustot taas iskuun. Vieläkään en ole aivan varmaksi päättänyt, että mitähän sitä ens vuonna ajelis, ootellaan vielä säännöt sarjoihin ja katsellaan sitten tarkemmin...

PS. Tästä sais joku hyvän aloituspaketin itsellensä

torstai 4. lokakuuta 2012

Huppista...

Pari viikkohan tässä on huvennut täysin itsestään, auton makoillessa taivasalla. Tänään sentään sain aikaiseksi käydä jokaisen nurkan läpitte. Otin tosiaan ensimmäistä kertaa myös takapyörät irti, samat pyörät olleet ostohetkestä asti siellä paikallansa... Takapäähän on melkoisen erilaisella konstruktiolla mitä Skodassa, eli jatkossa täytyy säädättää myös takapään pyöränkulmia.
Mistään en onneksi löytänyt löysyyttä tai väljyyttä, mikä on aina positiivista. Mutta yhden mahdollisen syyn löysin suoritukseeni Keravalla... nimittäin rengaspaineet. En tiedä, että millähän minä niitä oikein olin katsellut. Eturenkaissa kummassakin 1,0bar, takana toisessa 1,0bar ja toisessa 1,9bar... että sillee. Nooh nyt on ainakin jokaiseen lyöty se mitä siellä pitäisi olla (jos käyttämääni mittariin on uskominen...). Taakse vaihdoin nyt myös erilaiset renkaat, katsotaan mitäs se vaikuttaisi auton käyttäytymiseen... Huomenna auton tankkaus ja kamojen pakkaus niin kaikki on taas valmista. Eikä onneks tartte kun "vasta" 5.30 lähteä...

Se syy muuten miksi tämä rallitouhu ja kirjoittelu jäänyt vähemmälle, on opinnäytetyö. Tulin semmoisen tuossa aloittaneeksi ja kun tarkoituksena olisi vuoden vaihteen tietämillä valmistua, niin se kummasti vaikuttaa rallitoimintaan...

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Nuoteilla vai ilman?

Jaksoin tänään pestä Taikaratsun viikonlopun jäljistä. Niiden alta ei onneksi paljastunut mitään vaurioita, joten auto on taas valmis viivalle. Kuraa oli kyllä paljon ja se kyllä löytää mitä ihmeellisimpiin paikkoihin tuommoisen suorituksen jälkeen... Konehuoneeseenkin kurkkasin ja sieltä löytyi yksi pikku vaurio, venttiilikopan pulteista yksi oli mennyt poikki. Taisin kiristää sitä sprintissä liikaa kun sen raosta hieman tihkui öljyä... Nyt oli hukkunut kanta, reiän sisältä nimittäin löytyi kyllä pultin jämää... Öljyä ei ole hukkunut, joten taidan antaa olla, tulee vain turhan iso projekti jos sitä rupean korjaamaan tässä välissä. Huoltoautolle ja trailerille varattu huollot, joten siltäkin osaa paketti on taasen tulossa kasaan.

Tässä on nyt parin päivän ajan voinut mietiskellä nuottikilpailua ja verrata sitä normaaliin ralliin. Kaikkihan sanovat, että nuottiralli on sitä ainoata oikeeta rallia ja sen jälkeen kun on kerran kokeillut, niin ei tee mieli ajella "pimeeseen". Minä en ole sitä mieltä.
Kyllä nuottirallin ajaminenkin hienoa on ja aivan yhtä mukavaakin, mutta silti jotenkin sairaanoloisesti pidän enemmän "pimeeseen" ajamisesta. Selittää en sitä osaa, että miksi asia on näin. Voi toki olla, että muutaman nuottikisan jälkeen tulen toisiin aatoksiin... Varmaa sekin on, että tulen tulevaisuudessakin ajelemaan nuottikilpailuissa kun sattuu sopiva kisa tulemaan vastaan.

Tässä on jo myöskin ruvennut mietiskelemään ensi vuotta, että mitäs sitten... RSJM -sarjan kilpailut ovat minun vinkkelistä aivan hevon kuusessa ja sen lisäksi sarja typistyy neljään kilpailuun. Miksihän sekin piti mennä muuttamaan, nyt juuri oli saatu sarjalle taas hyvä formaatti niin heti taas muuttamassa. Se ei ainakaan edistä sarjan suosiota... Täten jäljelle jää Rally Trophy (olettaen, että se ajetaan) ja F-Cup. Autohan käy suoraan molempiin, joten ratkaisun teen varmaan kilpailuiden sijantien suhteen. Talvella F-cup näyttäisi paremmalta, mutta odotellaan ne kesän kisat vielä kalenteriin...

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

B-junnu suoritus

Tulipahan koitettua nuottikilpailuakin... Nuotitus itsessään sujui yllättävänkin hyvin, toki kommelluksiahan sielläkin oli niin itseni kuin järjestäjänkin toimesta. Onneksi oli kamera kiinni, niin saatiin vielä illalla vähän hiottua muutamia epäselviä kohtia... Katsastuksessakaan ei ollut mitään ihmeellistä, joten siinä mielin pystyttiin hyvin lähtemään kisaan.
EK 1:
Nuotti ja ajo sujuvat ihan ok, paikoitellen nuotti on liian nopeaa ja taas paikoitellen en taida ajella sen mukaisesti... Melko normaalia näin ensimmäiseen kisaan. Tulos on aivan ällistyttävä, ei edes hitain luokassa!
EK 2:
Pätkä tiedettiin että on erittäin vauhdikas, joten tehtiin aika varman päälle nuotti, ettei nyt ainakaan liian kovaa tehtäisi. No eise liian kova ainakaan ollut, jotenkin ajo ei vaan suju. Lopussa mennään vielä nuoteissa hieman sekaisin, olisi pitänyt tehdä selkeämpää vain... Laatikkokin kertaalleen takertelee, taitaa tosin vika olla käyttäjässä eikä laatikossa... Tuntuu hieman sille, että tätä laatikkoa täytyy käyttää hieman eri tavalla mitä Skodan. Tulos hitain, selkeästi.
EK 3:
Nuotituksessa tältä pätkältä löytyi useampi vanha "paikka", jotka koitettiin nuoteilla ottaa tarkasti. Ihan hyvin se olikin onnistunut, ajokin tuli omasta mielestäni ihan ok. Ainoastaan maalin hyppyri yllätti, meinaan Taikaratsuhan lähti lentoon! Pelottava fiilis, ikinä kun en ole kilpurilla oikeasti hypännyt. Tulos taas parempi, mutta hitain kumminkin.
EK 4:
Kilpailun pisin pätkä, vanhoja paikkoja täälläkin ja kaikkea muutakin. Ihan kohtuullisesti tulee, vähän ehkä varovaista paikoitellen. 1,5km ennen maalia oleva sillan jälkeinen oikea koituu sitten kohtaloksi. Käsittämättömän kädetyksen jälkeen auto valahtaa ojaan ja eihän tämmöinen lukoton kilpuri sieltä nouse. Paikalla on tasan 2 katsojaa, jotka eivät ymmärrä mennä edes varoittamaan... Onneksi kartturi on vikkelä jalkainen niin saadaan varoituskin päälle. Sitten vaan kaivelemaan kolmiota ja toteamaan, että tulipahan ajeltua...

Auto jäi täysin ehjäksi, joten kun maasturilla auto saatiin takaisin tielle ajelimme hiljaksiin pätkältä poies ja auto kärrylle ja kohti kotia... Tosin eipä sekään matka ihan puikkoihin sujunut...
Vetoauton etujarru vähän laahaa, noo palat ronkitaan vähän irti levystä ja koitetaan sitten vaan vältellä jarruttamista... Ajelen hetken matkaa trailerin perässä ja ihmettelen kun vaikuttaisi sille että toinen takanurkka olisi toista alempana. Soitan isälleni, että kun pysähtyvät niin katsoisivat, että onko kärry aivan kasassa. Minä jatkan matkaa kunnes isäni soittaa takaisin, kärrystä yksi palkeista murtunut poikki... Eikun kärry parkkiin sijaintiini ja auto alas, minä kilpurin rattiin ja ajanpa sen sitten siitä kotio. Erittäin miellyttävä kokemus ajella kilpurilla 40km, kun kaikki renkaat ja panssarit täynnä kuraa... oli melkoinen ravistus jo 60km/h vauhdissa. Kaikki kunnialla selvittiin sentään kotiin...

Positiivista jos täytyy hakea, niin kilpuri on pesua ja pyöränkulmien tarkastusta vaille valmis seuraavaan koitokseen. Se lienee RSJM sarjan päätöskisa Tuuloksessa, jollei mitään erikoista tapahdu... Se, että mitä kaikkea muuta täytyy sitä ennen tehdä, on eri asia...

PS. Koosteet on tulossa, älkää huolestuko... ja tulee myös nuotituksesta.

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

OE...eiku ON 100 VT.... vai oisko kumminkin 70...

Auto on nyt "valmis", renkaat alle ja uusi patteri kypäräpuhelinyksikköön. Vaihteistoöljy oli hieman laihan näköistä omasta mielestäni, muttei kumminkaan mitään metallia ollut onneksi joukossa... Joten kaipa sekin on kunnossa...
Tekstin otsikko saattaa maallikolle olla täyttä hepreaa, mutta kun avaa lyhenteet muotoon "oikee eri, oikee nopee sata vasen täys" saattaa maallikkokin jo arvata mistä on kyse. Minähän suuntaan kohti uutta haastetta, ennakkotutustuttavaa kilpailua. Sitä kutsutaan myös Ralliautoilun Suomenmestaruussarjan osakilpailuksi. Kisahan on nyt tulevana lauantaina, siksi moinen kiire kaiken suhteen. Nuotitus kun näissä kisoissa tehdään päivää aikaisemmin eli perjantaina. Tämä puolestaan lähes pakottaa lähtemään kisapaikalle jo torstaina. Näistä seikoista voi jo päätellä, että eihän tämä kovin halpaa ole, mutta pakkohan sitä kertaalleen on kokeilla.
Otsikkoon palatakseni, omaan erittäin vankan nuottikokemuksen. Tasan 0 metriä. Tutkinnosta on kulunut pari vuotta, sen jälkeen en ole mitään nuotitukseen liittyvää tehnyt. Siksi jotenkin kuvittelisin nuotituksen jo olevan melkoinen seikkailu arpapelin maailmaan... Toki "pestasin" itselleni sentään erillisen nuottikartturin (= vakikartturilla ei ole suoritettuna nuottitutkintoa). Onneksi hänellä on sentään kokemusta nuottikilpailuista... 1,5 kisan verran. On ehkä pakko tässä vähän taas koittaa opiskella noita asioita omatoimisesti... ja kyllä, nuottiautoon tulee kamera kiinni. Se, että onko se materiaali julkaisukelpoista on asia erikseen...
Jännä on kyllä nähdä, että paljonko minä ajan nuotin mukaisesti vai menenkö ihan täysin sen perusteella mitä näen.

tiistai 11. syyskuuta 2012

Loogisuuden riemuvoitto

Eihän tuokaan penkki tuonne nyt helpolla halunnut sovittua, mutta mahtuipahan kuitenkin. Ongelmaksi meinasi muodostua sama asia, se perhanan kulmatuki. Sitä rupesi jo väkisin miettimään, että kumpi on tärkeämpi turvallisuuden kannalta; se kulmatuki vai penkin korvaläpät? Vastausta en oikein itsekkään tiedä, mutta onneksi tuohon juuri ja juuri tuo penkki saatiin sovitettua.
Kartturin jakkara on nyt erittäin loogisesti. Se on korkeammalla mitä kuskin, se on myös edempänä mitä kuskin sekä myöskin kallistetumpi mitä kuskin penkki... Eräs jo tokaisikin asetelman nähdessään, että voisi luulla ratin olevan oikealla...
Vaihdelaatikolle en vielä saanut mitään aikaiseksi, muutakuin sen että tiedän miten se tehdään... Tangon tarkistin, että on kyllä molemmista päistä kiinni kunnolla. Panssariin vain vähän pidemmät pultit niin saa jokusen millin alennettua. Kävin alustan pultit läpi, tarkistin muut nesteet, joten auto on tuota laatikkoöljyn vaihtoa ja panssarin kiinnitystä vaille valmis. Koitan toki vielä josko saisin ne Michelinit jotenkin auton alle, voisivat olla kestävyydeltänsä hyvät.
Sain tänään konkreettisesti myös sitä ikuista ajokorttiasiaa eteenpäin, kävin suorittamassa jo teoriakokeen. Toivoa on siis senkin suhteen... Vinkiksi muuten muille rallaajille, että tämä vuosi on aikaa BE -suorittaa, ensi vuoden alusta sekin taas muuttuu ja tulnee sisältämään autokouluopetusta... Ja jatkossa ei myöskään B-kortilla voi vetää yli 750kg kärryä vaikka painot jäisivätkin alle 3500 kilon.

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Työvoitto

Puuh... Olipahan ohjelmaa.
Aamupäivällä ei mitään erikoista, ratakin vanha tuttu. Joten hyvillä mielin ekalle kierrokselle...
1. kierros
Hyvin lähtee ja autokin käyttäytyy nyt hieman paremmin mitä testeissä, kiitos eturenkaiden. Mutta liukasta on ja melkoisia tilanteitakin mahtuu mukaan. Pitkällä suoralla tulee yllätyksenä, että tämähän jaksaa mennä rajoittimelle asti vitosella! Tuloksena luokkapohjat, reilun 6 sekunnin erolla.
Tauolla katselen huvikseni jo, että paljonkos auton huiput sitten ovat. Yllätys on melkoinen, 151,14 km/h on suurin lukema mitä tallentunut! En todellakaan olisi uskonut moista...
2. kierros
Kierros sujuu ihan jees vajaan pari kilometriä, kunnes laatikosta hukkuu vaihteet. Hetken siinä haeskelen pykälää ja yksihän sieltä löytyy... Ykkönen... Eikö täältä nyt mitään muuta muka löydy... no vapaa. Eikun pelit sivuun ja kierros odottamaan loppuun ja varikkoa kohti köröttelemään. Varikolla sitten rengasta ja panssaria irti ja tutkimaan auton alle. Vaihdetanko näyttää ihan kunnossa olevalta, hieman väljyyttä siinä kyllä samalla kävi ilmi. Mutta vika ei selkeästikään ole siinä, joten eikun pyörä kiinni ja auto alas, kisa tässä. Minä menin vaihtelemaan vaatteita ja pikkuveljeni jäi vielä ihmettelemään autoa. Hetken vaihdekepin hämmentämisen jälkeen kuuluu huuto: "Täällä on kaikki vaihteet!". Eikun auto käyntiin ja testaus, kyllä kaikki pykälät löytyy. Pikaisesti ajovarusteet takaisin päälle ja kohti kolmatta kierrosta.
3. kierros
Hieman sähläyksellä paikallensa ja eikun matkaan. Otan vaihdot nyt varman päälle ja muutenkin koitan hieman siistiä ajoa. Kaikki toimii niinkuin pitääkin. Maalimutkiin lipsahtaa sitten vähän epäsiistimpi ajolinja, melkoisesti kädet kävivät, mutta auto pysyi tiellä. Aikaan tulee vajaan sekunnin parannusta ja luokkavoitto oli lopputuloksena!

Nyt on hieman epävarmin fiiliksin jatkettava kohti seuraavaa kilpailua, tuosta laatikosta kun ei nyt sitten ota selvää onko siellä joku vika vai oliko vika käyttäjässä tai mahdollisesti panssarissa joka olisi ottanut kiinni vaihteensiirtoon. Vaihdan nyt varmuudeksi sieltä öljyt ja koitan siirtää panssaria hieman alemmas jottei ottaisi kiinni. Muuhun ei nyt vain riitä aika kun tarvitsisi auto rallikuntoon saada...

lauantai 8. syyskuuta 2012

Ready to go

Sain auton takaisin eilen illalla ja kyllähän tämä päivä tässä melko pitkälti menikin, jotta auto olisi valmiina huomiseen koitokseen.
Kaaripehmusteet jotenkin fiksusti, noh pää joutuu olemaan vinossa kun ei niitä fiksumminkaan saa... Samalla totesin, että kulmatuki täytyy todennäköisesti poistaa kokonaan, jotta saisin korvaläpät kiinni penkkiin. Vöiden kiristys, kameroiden asennus, parit teipit ja jarrutehostajan tulppaus; olihan sitä siinä. Nyt jarrut onneksi tuntuvat hyviltä = samalta mitä Skodassakin.
Tarkoitus oli myös vaihtaa renkaiksi Micheliinit, vaan eihän se nyt ihan mennyt taas putkeen. Vanteissa, joilla nuo renkaat ovat, on lievä ongelma... Autossa kun on pinnapultit, niin mutterit ovat liian isot vanteen reikiin. Taino, saishan ne käsin laitettua kiinni mutta ehkä hivenen epävarmaa kun millään ei niitä saisi kiristettyä... Löysin, kun kaivelin auton mukana tulleita tarvikkeita, että siellä on myös toinen sarja muttereita. Nämä olivat pari milliä pienempiä, mutta siltikään ei hylsy mahtunut aukosta sisään... täytynee ostaa hylsysarja aluvanteille, niillä luulisi tuon ongelman ratkeavan. Tyydyin vaihtamaan eteen samanlaiset renkaat mitä takanakin, kun testipätkällä tuntuivat hieman puskevilta nuo siellä olleet kuluneet Black Rocketit... Nyt autossa on alla 4 Malatestaa, eipä ole tuommoisista kokemusta, mutta nythän se nähdään onko italialainen pinnattu erilainen mitä suomalainen...
Kiitoksia kommenteista tuohon termariin liittyen, täytynee viimeistään talveksi sinne laitella takaisin normaali termari + porata siihen pari reikää. Huomenna nyt sitten näkee, että onko niiden lämpöjen kanssa enempi ongelmia vai oliko vain tunnit tullut täyteen...

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Hyvältä näyttää?

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että auto tulee kasaan ihan ajoissa sunnuntaita ajatellen... Moottoriin uusitaan nyt samalla jakopään remmi ja kiristin. 40€ remontti joka voi säästää 1000€ remontilta. Tänään kävin toimittamassa tuon kiristimen ja samalla kertoivat muutamia juttuja mitä autosta oli löytynyt tähän mennessä...
Koneessahan ei ollut ollenkaan termostaattia, porattu iso reikä vain sen tilalle. Toisaalta hyvä, vaan mitenköhän käy talvella... Kannen kun irroittivat niin huomasivat, että pakosarjan kiinnityksessä oli pettänyt yhdet kierteet. Onneksi Helicoil on keksitty... Kansi oli parhaillaan koneistettavana/tarkistettavana, mutta eiköhän se ihan kuntoon tule. Itse kannentiivistehän oli palanut erittäin vähän, yhden sylinterin nurkasta palanut läpi kiinnityspultin reikään, se riittää aiheuttamaan tämmöisen rumban...
Saan toivottavasti huomenna tai perjantaina auton takaisin ja sitten alkaakin pikainen viimeistely kilpailukuntoon. Sunnuntain kilpailuun tuli melko vähän osanottajia, mutta järjestäjä teki loistopäätöksen! Ensinnäkin kilpailu ajetaan ja toisekseen siellä ajetaan 3 kierrosta! Pääsee kunnolla vauhtiin ja opettelemaan taas kilvanajoa... Ja sunnuntain kisan jälkeen kiireellä rallikuntoon...

perjantai 31. elokuuta 2012

Ilosta suruun

Kävin eilen testailemassa autoa ja onhan se melkoisesti erilainen verrattuna Skodaan...
Tehonlisäyksen huomaa ja tuntee, mikä ei todellakaan ole huono asia. Tosin kun autossa ei ole lukkoa, niin jo paikoitellen sitä saattaisi kaivata... tai sitten vaan tarttis ajella siistimmin. Meinasin nimittäin poistua heti ensimmäisessä kurvissa treenatessa, tosin alla olleet renkaatkin saattavat olla osasyynä siihen. Vaihdelaatikko on... jännä. 1-2 väli on kuin jostain aavikosta ja sen jälkeen vaihteita voikin melko pikaiseen lykkiä perään. Melkein vitosenkin tuossa testipätkällä sai silmään, mikä on mielestäni aikas hyvin. Hieman takerteli vaihteiden vaihto, ei vielä ihan osu pykälät.
Alustaltaan en sitten taas osaa oikein sanoa, näppituntumalla ihan ok, hieman kovempi mitä Skodassa. Vielä en tiedä onko se hyvä vai huono juttu. Ohjaus on kevyempi, en tiedä tosin miksi kun yhtä lailla tehostamatonhan se on. Jarruissa tuntuisi olevan enemmän tehoa mitä Skodassa, tosin tällä hetkellä ne olivat mallia arvonta. Jarrutehostaja kun on autossa paikallaan, niin se aiheuttaa ongelmia selkeesti. Ei minkään näköistä käsitystä että paljonko pitäisi jarrua painaa kun nappaa ihan milloin mitenkin huvittaa... Lisättävä työlistalle täten jarrutehostajan tulppaus.
Mutta se suurempi suru tuli parin testilenkin jälkeen, ääni muuttui erikoiseksi ja konepellin alta nousi höyryä. Olin jo aikaisemmin ihmetellyt, että lämmöt ovat aika korkealla (eivät kuitenkaan punaisen puolella, eikä valoa syttynyt) ja pysähtyessäni konepellin alta kuului pulputus. Vedethän siellä kiehui ja sen jälkeen kävi selväksi, että vedet olivat myös sekoittuneet öljyn joukkoon = kannentiiviste entinen. Syykin vesien keittämiseen oli selkeä, flekti ei pyörinyt. Ja syy flektin pyörimättömyyteen... tyhmyys. Autoa tutkiessani en löytänyt mitään ylimääräisiä katkaisijoita, joten ajattelin flektin olevan alkuperäisellä systeemillä eli menevän itsestään päälle tietyssä lämpötilassa. No eihän se näin ollut, vaan tarkemmin tutkiessani löysin ratin takaa vivun joka kytki flektin päälle... Jesh.
Siinä sitten rupesin suunnittelemaan auton hinaamista kotio kun ajamalla olin paikanpäälle mennyt, niin tajusin että eihän tässä ole vetokoukkujakaan... Ei siinä, pikkuveljeltä kyyti kotiin ja traileri perässä hakemaan auto. Keula kun saatiin kärrylle, niin etupäästä löytyikin lenkki, selkeästi auton alkuperäinen lenkki. Ongelmallisesti se on keulan toisessa reunassa joten kun kerkeän, niin taidan tehdä keskelle uuden ja tarkistan takapäästä myös tilanteen.
Suurin murhe nyt luonnollisesti on tuo kannentiiviste, sain tilattua kyllä uuden yläkerran tiivistesarjan ja maanantaina saan auton sen kanssa vietyä työn alle. Itse kun taidan jättää vielä nämä moottorinpurku ja kasaus operaatiot ammattilaisten työksi... varsinkin jos kanteen täytyy jotain tehdä. Ensi viikolla olisi tarkoitus ajaa sprintti, mutta saapa nyt nähdä...

Videoa testeistä löytyy tuolta kuva osiosta...

maanantai 27. elokuuta 2012

Piece of cake...

Sehän oli teoriassa aivan liian helppoa ollakseen totta... Useampi tuntihan siinä taas kerran vierähti, mutta penkki on nyt paikallansa. Hieman joutui penkinrautojakin muokkailemaan jotta penkki niiden väliin mahtui, on nyt niin alhaalla mitä niillä saa ja siltikään en saa penkkiin laitettua korvaläppiä kiinni. Syy on kulmatuessa, joka tulee tielle. Täytyypi varmaan syksyn kisojen jälkeen mahdollisesti muokkauttaa sitä.
Pääasia on kumminkin se, että penkki on nyt tukevasti kiinni ja vyötkin saatu sopiviksi. Täten autolla pystyy treenaamaan... tai käymään kaupassa. Treenaaminen voisi olla paikallaan, tähän mennessä käyttänyt autosta 1,2 ja R vaihteita... Nooh onneksi taidan torstaina päästä testaamaan.
Kun auto todettu ajettavaksi, tarttis varmaan ruveta viimeistelemään rallikuntoa. Sammuttimesta on yllättäen leima menossa umpeen, kartturin penkki tarvitsisi kiinnittää ja vyöt laittaa... Jospa ne menisi vähän kivuttomammin paikallensa.

torstai 23. elokuuta 2012

Lowriding

Totesin, että on pakko ruveta tekemään jo sovituksia penkilleni. Olin etukäteen ottanut mitat ja niiden perusteella penkin piti sopia autoon "suoraan". Kuten arvata saattoi, ei asia todellisuudessa ollut ihan näin...
Kyllä, penkin periaatteessa sai vanhaan systeemiin kiinni (ilman korvaläppiä), mutta kun istahdin siihen niin totesin että ei taida olla toivoakaan... Pääni otti kiinni kaaripehmusteisiin jo ilman kypärää, ratti oli sylissä ja polvet kiinni ratissa. Joten jotain uutta oli keksittävä.
Kun katselin lattiaa niin totesin ainoan vaihtoehdon olevan siirtyminen lattiakiinnitykseen. Lattiasta huomasin myös erikoisen laittomuuden, auton rakentaja oli varmaan päättänyt säästää ja laittanut vain yhden silmukkapultin munavöille... Tämä hulppea 5€ säästö on varmaan ollut tärkeää...
Palkit sain pitkähkön tappelun jälkeen leikeltyä irti, työkaluja siihen kului taas ihan omiksi tarpeiksi... Lisäsin myös sen toisen silmukkapultin jo, mutta varsinaisia penkinkiinnityksiä en ruvennut vielä tekemään. Hommasin kyllä tarvittavaa terästä, josta saan tehtyä sääntöjen määräämät laatat pohjalle. Lopunhan pitäisi olla ihan piece of cake?
Penkin tosiaan sovittelin jo että löytyy sopiva kohta ja pystyn siitä ajelemaan. Penkki vie kyllä ihan kaiken tilan mitä tarjolla on, oveen jäi pari senttiä väliä vain. Mutta auton siirtäminen ilman penkkiä... se oli mielenkiintoista. Kirjaimmellisesti lattialta ajelin, näkyvyys olikin vähän heikompi... mutta onneksi pihapiirissä ei ollut yllättäviä esteitä.

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Taikaratsu

Siinä se nyt on, minun pieni Taikaratsuni. Oikealta nimeltänsä Daihatsu Charade 1.3i 16V. Vaan miten tähän päädyttiin?
Totesin nettipalveluiden tarjontaa selanneena, että laitanpa ostoilmoituksen ralli.nettiin, josko tulisi tarjolle autoja jotka eivät olisi jo "julkisesti kaupan". Tarjonta oli yllättävän laidasta laitaan, asettamani ehdotkin täyttyivät miten milloinkin. Tarjottiin täysin kokoamatonta autoa tai täysin valmista, mutta pari tuhatta yli minun budjettini. Yksi nelivetoinenkin auto joukkoon eksyi, muttei sentään yhtään takavetoista. Yhteensä 18 tarjousta sain ja sen lisäksi soittelin neljään ilmestyneeseen ilmoitukseen. Neljää autoa kävin katsomassa paikanpäällä, joista yhtäkään en sitten ostanut. Tämä Daihatsu oli käytännössä ensimmäinen auto jota minulle tarjottiin. Kuukauden verran asiaa pyörittelin ja mietiskelin, kunnes päädyin näkemättä tarttumaan tähän. Kuvia minulla toki siitä oli, etten nyt aivan täysin sikaa säkissä ostanut.
Mitäs tämä auto on sitten syönyt? Konepellin alta paljastuu 1.3 litranen, 16 venttiilinen, 4-piste ruiskulla varustettu kone. Vakiona koneesta lähtee n. 95 hevosvoimaa, mutta tähän koneeseen on tehty pientä piristys toimenpidettä hiomalla nokkaa, joten tämän hetkinen teholukema saattaisi olla n. 110 hevosvoimaa. Vaihdelaatikko on välitetty, alustasta löytyy Koni / Bilstein ja Karpiolan poikien tekemä nopea ohjaus. Painoakin autolla on oletettavasti vähemmän mitä Skodassa. Auton historia on Skodaan verrattuna minimaalinen, alta 20 rallia, joukossa on kumminkin jokunen luokkavoittokin. Kilpuri on täysin kilpailuvalmis, kunhan sovittelen penkit paikallensa. Se saattaakin olla melkoinen savotta... tilaa kun ei tässäkään kabiinissa liikaa ole.

PS. Aattelin, että blogin ulkoasu muistuttakoon auton ulkoasua...

sunnuntai 19. elokuuta 2012

keskiviikko 15. elokuuta 2012

Tervetuloa!

Hei vaan kaikille! Olen Tumpelo, se täysin peukalo keskellä kämmentä oleva kaveri. Saatatte tietää minut edellisestä blogistani, Tumpelo & Feivorit, jossa pelkällä Haynesin korjausoppaalla ja useiden eri henkilöiden ohjeilla uudelleen herätin uinuvan kilpurin takaisin kilpapoluille. Taino, vaadittiin siihen viisinumeroinen summa rahaakin...
Feivoritti löysi uuden omistajan, jolloin katsoin sen blogin tulleensa tiehensä päähän. Yleisön tahdosta perustin tämän uuden blogin, joka ei niinkään ole tarina rakentamisesta, vaan harrastamisesta yleensä ottaen. Saatan jossain kohtaa ottaa kantaa joihinkin harrastukseen liittyviin asioihin, mutta pääpaino tulee olemaan omassa harrastamisessani.
Kommentteja toivon yhä saavani, koosteita tulen yhä tekemään ja kommelluksia tulee sattumaan... Kaikki on niin kuin ennenkin.