keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Kausi pakettiin

Lauantaina käytiin ajelemassa tämä kausi varmasti pakettiin.
Matkaan lähdettiin vain ja ainoastaan testailemaan ja katselemaan josko tehdyt muutokset toimivat. Matkaan lähti keikkakartturi kun vakikartturi oli ajelemassa AS:n SM-pisteistä toisaalla. Kisasta tuli muuten kartturille melko kallis, koira nimittäin söi perjantaina kartturin kypärän joten perjantaina tuli äkkiä ostaa uusi...

EK 1:
Jokunen vuosi sitten Skodalla tämän olin ajanut joten jonkinlaista käsitystä oli tiestä. Ei mitään erikoista, tullaan varman päälle nätisti. Luokan 4. nopein suoritus.
EK 2:
Tämä taas ajettiin pari vuotta sitten Daihatsulla, mutta nyt lähtö olikin eri tieltä. Alkuosa olikin aika veikeä tie, oikein ei saanut rytmiä osumaan ja yhdessä kohtaa yritetään pientä sisäimuakin suorittaa. Tämä on yksi Pösön ominaisuus mitä tarvitsisi vähän koittaa ratkoa, jos innostuu leikkaamaan niin tahtoo kovin äkkinäisesti haukata sisäkurvin puolelle koko auto... Jälleen 4. nopein suoritus.
Sitten tauolle, jonka piti olla noin tunti, taisi meidän kohdalla olla lähemmäs kaksi... Tämän myötä ilta alkoi hämärtämään joten eikun lisävalot keulalle!
EK 3:
Alunperinhän tämän piti olla ensimmäinen erikoiskoe käännettynä, mutta ajan säästämiseksi se ajettiin samalla tavalla kuin ensimmäinen. Napsauttelen lisävalot päälle lähdössä ja... ne näyttää aikalailla puskaan. Lähdetään liikkeelle ja todetaan keskimmäisten näyttävän noin puoleen väliin puita. Että niin hyvin tuli talvella ne säädettyä... Ajo sujuu meidän mielestä todella hyvin ja varmasti aika parani. Metsäosuuksilla valot valaisevat hyvin vaikkeivät nyt juuri tietä kohden näytäkkään. Melkoinen tehoero aikaisempiin valopattereihin nähden.
Mutta se aika, no paranihan se... 0.3 sekuntia. 3. nopein kellotus, mutta lopputuloksissa tuttu ja turvallinen 4. sija.

Mitään varsinaisia tekniikkamurheita ei vieläkään löytynyt. Se on käsittämätöntä mutta täysin positiivista. Vetarin kumi pysyi nyt vihdoin paikallaan joten sekin murhe ratkaistu. Myös äkkiseltään käsijarruvaijereiden uudelleen reititys onnistui, mutta täytyy käydä autoa läpi vähän enemmän tämän varmistamiseksi.

Nyt sitten katse kohti vuotta 2019. Tavoitehan olisi kiertää koko RSJM-sarja, mutta budjetti tähän on vielä hukassa. Se kun nimittäin vaatisi piikkipyöriä... Ja minulle uuden kypäränkin.

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Vielä kerran pojat

Siinähän se taas valmiina on. Oli pakko käydä tänään tallilla varmistamassa myös lisävalojen toimivuus ja eihän niissä mitään vikaa ollutkaan. Minähän nimittäin ilmoittauduin kisaamaan, joten lauantaina suunnataan Karjaalle testailemaan päivitettyjä kohtia, että onnistuiko ne vaiko ei... Ja koska kisa alkaa vasta iltapäivällä ja lähtönumerokin peräti 62 on olemassa mahdollisuus, että lisävaloja tarvitaan.

eMotorsport, mitäs sille rintamalle kuuluu?
Sen minäkin haluaisin tietää. Seuraava kisahan piti olla elokuussa ja sitä seuraavakin pari viikkoa sitten, mutta mitään ei ole kuulunut. Mitään informaatiota ei missään sarjasta tai sen jatkosta ole. Suoraan sanottuna melko ala-arvoista toimintaa... SM-arvoinen sarja ei missään tilanteessa saisi mennä tähän tilaan.
Mutta tulipahan varmaan pientä historiaa tehtyä silläkin saralla, lienen ainoa joka on saman kauden aikana saanut sekä virtuaalisen SM-sarjan ja oikean elämän rallin SM-sarjan pisteitä...

perjantai 7. syyskuuta 2018

Kokeilujen kautta

Nyt oli aika tehdä tarkasteluita Laitilan kisan jäljiltä. Tällä kertaa "tylsä" lopputulos, kaikki oli juuri kuten pitikin. Ainoastaan jo tiedossa olleet ongelmat vetarin kumin ja käsijarruvaijereiden kanssa. Vetarin kumi kun jo toivottavasti oli ratkaisu, oli aika siirtyä takapäähän.

Käsijarruvaijerit kulkevat vakiona erikoisesti taka-akselin ali, ollen täten matalin asia koko pohjassa. Täten altistuvat melkoiselle sorasuihkulle... Alkuperäiset muovikannattimet pettivät jo ensimmäisenä testipäivänä, jonka jälkeen korvasin tilalle metalliset letkukiristimet mutta samaan paikkaan. Noh nämäkin pettivät, jonka jälkeen porasin ne runkoon kiinni "putkenpidikkeellä". Se kyllä pysyy, mutta kuluu sekin. Laitilassahan laitettiin molempiin vain kasa nippusiteitä suoraan taka-akseliin kiinni jotteivät roikkuisi aivan maassa. Mutta eihän ne muoviset tule sorasuihkua kestämään...

Täten tuli vähän pohdittua ja mietittyä, että miksi niiden pitäisi mennä akselin ali... eikös ne voisi tulla sen yli. Monta hetkeä pohdin ja en keksinyt mitään syytä miksei, varsinkin kun muistin että tulevathan ne jarruputketkin sitä kautta. Eikun tuumasta toimeen ja uudelleen reitittämään vaijerit. Vaijerit sain nyt hyvin paljon ylemmäs ja vähän jopa suojaankin. Varuiksi yksi nippuside taka-akseliin jotta ei nyt kauheasti ajon aikana liikkuisi mihinkään suuntaan. Ainakin käsijarru toimii edelleen, ongelma ratkaistu? Se selviää ajan myötä...

Tämä on teema aikamonen asian suhteen tässä autossa. Kun on niitä "ensimmäisiä pioneereja" joutuu itse selvittämään ja kokeilemaan mahdolliset ongelmat. Täytyy silti olla tyytyväinen, yllättävän pieniä ongelmia on tähän mennessä vastaan tullut.
Autohan olisi sitten taas kisakunnossa, että pitäisiköhän sitä sitten kuitenkin vielä tänä vuonna kilpailla...