lauantai 20. joulukuuta 2014

Pala kerrallaan

Eilen illalla päätin joululoman alkajaiseksi käydä tallilla rakentelemassa jarruja eteenpäin. Tilasin tiivistesarjat etujarruihin, niin saa sitten vaihdettua nuo liukutappien kumit. Kuskin puolella ei mitään murhetta, tappi liikkui vallan loistavasti. Kumi toki oli hieman kulunut ja elämää nähneen näköinen...
Sitten siirryin kartturin puolelle ja aloin heti vähän ihmettelemään. Miksi tämä kumi ei tahdo irrota edes... Hetkinen, tämähän on muuttanut melkoisesti muotoansa. Tappia rupean liikuttelemaan, tai no se jäi yritykseksi. Oli meinaan täysin hitsaantunut jumiin se liukutappi. Varovasti vasaroidakkin koitan, ei vaikutusta. No sitten yritän saada satulaa irti letkusta, täysin jumiin ruostunut on letkunkin liitos. Mitäs jos vaan CRC:tä laittaisi, lähtisiköhän se tappi liikkumaan kuitenkin... Ronskin CRC:n käytön jälkeen saan vasaralla avustaen tapin liikkumaan. Ilman vasarointia se ei liiku. Jarrurasvaa ja CRC:tä lisäillen hakkailen tappia edes takaisin kuin pikkulapsi hakkaansa. Kyllähän se vasaran kanssa liikkuu, muttei käsin. Oliskohan tässä taas yksi osatekijä jarrumurheisiin... Melko varmasti ja siksi olisi hyvä saada liikkumaan kunnolla. Ei kai siinä auta kuin vaan jatkaa samaa kaavaa seuraavallakin tallireissulla...

PS. On ne hiiret myös tavallisen tyhmiä otuksia, jätin yhden loukun lähelle syöttipussia ilman mitään erillistä syöttiä. Oli sitten ainoa loukku mihin oli kävelty... Toisaalta ei ollut penkkejäkään onneksi enempää syöty.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti