sunnuntai 5. syyskuuta 2021

Maaliin vaihteeksi


Viime viikolla käytiin sitten rallia ajamassa. Puoli viideltä aamulla matkaan nuottiautolla, sillä nuotitus alkoi jo puoli seitsemältä. Nuotitus sujui ongelmitta, kaikki pätkät saatiin jälleen ajettua kahteen osittain kolmeenkin kertaan.

EK 1:
Nurinkurisesti päivän pisin erikoiskoe ensimmäisenä. Ajaminen... noh ei tunnu oikein miltään. Vähän tuntuu lämmötkin nousevan. Kesken pätkän aukeaa takaluukkukin itsestään. Maalissa haisee jarrut ja kilpakumppanikin tulee aika lähellä. Suomeksi sanottuna aivan mummoa kirkkoon jarrulla seisten.

EK 2:
Perään sitten päivän lyhin rykäisy kun pätkää oli tulvan vuoksi jouduttu lyhentämään. Painetaan jarrua paljon vähemmän niin ihan jees. Kellon mielestä silti hitain luokassa, mutta suhteessa paljon parempi.

EK 3:
Huollossa kiristetään takaluukun kiinnikkeitä ja kevennetään hiekkaa pois takapäästä. Kolmospätkä on vaihteleva sekoitus erilaisia teitä. Sujuu kakkosen viitoittamalla tiellä, pikkutiet varovaisemmin totuttuun tyyliin. Vieläkään ei oikein tule ajettua nuotista tai paremminkin luota siihen mitä se nuotti sanoo. Tulos samanlainen mitä kakkosellakin.

EK 4:
Viimeiselle vielä, isoa valtiontietä kokopätkä. Se tunnetusti maistuu minulle. Ja nyt totisesti yritänkin ajaa huomattavasti rohkeammin nuotin mukaan, siinä onnistuenkin jo paljon paremmin. Kellokin on samaa mieltä, pari jää jo luokassa jopa taaksekkin.

Lopputuloksena toki luokan hitain ylivoimaisesti, mutta pääasia että EHJÄLLÄ AUTOLLA MAALISSA! Se on kauhean mukavaa vaihtelua. Mystisiä sähkövikojakaan ei koko päivän aikana ilmennyt eli auto olisi periaatteessa liki kisavalmiina. Tällä viikolla saapui uusi ajopukukin, joten pitäisiköhän sitä jotain vielä koittaa ajaa tänä vuonna...