tiistai 28. tammikuuta 2014

Lisää kiitos!

Viime lauantaina alkoi se kilpailukausi sitten, Peurunkarallin merkeissä. Reissuun lähdettiin jo perjantaina, jotta kerettiin vapaaehtoiseen katsastukseen. Katsastuksessa ei mitään sanomista, joten hyvillä mielin auton kanssa majapaikkaan. Kisa-aamuna sitten vaan renkaiden vaihto ja eikun lähtöön!
EK 1:
Lyhyt rykäisy, vain kuusi kilometriä. Melko pientä tietä ja senhän tietää mitä siitä seuraa. Armotonta pumppailua ja varovasti etenemistä. Ehkä varon renkaita tai sitten vaan ajelen hiljaa. Kello on karuton, 3. hitain suoritus.
EK 2:
Legendaarinen Lankamaa, yli 20 kilometriä vaihtelevaa tietä. Kartturi sanoi tuntevansa tien melko hyvin, joten heti tulisi testiä paljonko siihen uuteen kartturiin luottaa. Melko hyvin luottoa löytyi ja sitä kautta myös rytmiä. Melko röykystä pätkä oli ja tuntui jo aika rankasti käsissäkin. Loppupäässä tuntuu myös sille, että ei olisi enään pitoa etupäässä. Tulos siedettävä, 10:s luokassa.
TAUKO
Tauolle tullessa kattellaan et ompi moottorin lämpömittari pohjalukemissa. Kas kas, anturin johto päässyt irtoamaan, helppo korjata. Renkaissa on nastat muutamaa lukuun ottamatta tallessa ja paineetkin ihan kohdillaan. Nyt voisi siis vähän lisätä yritystä!
EK 3:
Jälleen lyhkäinen noin kuusi kilometrinen. Isompaa tietä ja sujuukin ihan hyvin. Sijoitus pari pykälää parempi eli kahdeksas.
EK 4:
Viimeisenä vielä reipas 14 kilometrinen. Erittäin hieno yhdistelmä monenlaisia teitä, tälläisiä on mukava ajella! Ajo sujuu kohtalaisesti ja tuloksena yhdeksäs, joka myös lopullinen sijoitus.
Tuloksellisesti ehkä pieni pettymys, mutta toisaalta ei pienintäkään tilannetta tai ongelmaa. Suurin ongelmahan oli kun ajeltiin kisapaikalta takaisin majoitukseen ja ihmeteltiin kolinaa etupäässä... Pyörän pultit olivat löystyneet jo täysin sormin kiristeltäviksi. Jälkimmäiset pätkät söivät renkaitakin jo vähän enemmän, kuljettajan puolen eturengas meni kilpailukelvottomaksi ja kartturin puolen taitaa päätyä varapyöräksi. Takana ei mitään ongelmaa.
Tästä on helppo jatkaa ja lisätä taas vähän sitä yritystä takaisin. Voisi olla kyllä tarpeen käydä jossain ajamassa ennen Oulua, ettei ihan näin unessa oltaisi alusta alkaen. Mutta sitä ennen tarvitsisi tulla lunta.

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Valmista on

Joka ilta kun tunnin-kaks jaksaa tehdä niin saa yllättävänkin paljon aikaiseksi. Kaikki pikkujutut pitäisi nyt olla tehtynä ja auto täten valmiina lauantaille. Liikkeelle lähdetään jo perjantai-iltapäivällä, jotta ehdittäisiin ennakkokatsastukseen. Katsastusmiehen ja muidenkin iloksi lisäsin tuon pienen tarran takakontin kulmaan, luulisi ainakin käyvän selväksi missä se sammutin on.

Täytyy toivoa, että nuo 5-6 talvea vanhat renkaat kestää. Tai kai siihen itsekkin voi vaikuttaa, pitää vaan ajella tylsällä linjalla. Ja toisaalta pitää huoli rengaspaineista.

Kunhan se ajo nyt vaan sujuisi paremmin mitä viime talvena...

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Liukasta on...

Taas meinaa tuo pakkanen viedä voiton meikäläisestä. Arkipäivinä saanut autoon mitään aikaiseksi, joten nyt viikonloppuna oli pakko saada. Onneksi sain auton lämpimään talliin lauantai aamupäiväksi, niin sain teippailtua ja laitettua penkit & vyöt paikallensa. Samassa sain valmiiksi myös kaikenlaisia pikkujuttuja, jotka olivat edellisenä viikonloppuna jääneet kesken. Tänään puolestani laitoin panssarin takaisin ja vaihdoin piikkirenkaat alle. Illan pimetessä vähän lisävalojen säätöä ja pientä testi. On muuten melkoisen liukasta tuommoinen jäätynyt sora. Mahtaa myös piikkirengasta hieman syödä tuo, en nyt taakseni katsellut, että löikö kipinää, mutta voisi näin olettaa. Kaikki tuntui toimivan ja lisävalot sain ehkä vähän paremmin nyt. Mutta omaa penkkiäni on laskettava piirun verran. Olen liian katossa ja kypärä hakkaa pehmusteisiin koko ajan. Harmi, sillä ajoasento olisi nyt ollut mitä parhain.
Pientä laittoa on vielä arki-iltaisin harrastettava, mutta suurimmat on nyt tehty. Perjantai iltapäivällä suunnataan nokka kohti Laukaata.

maanantai 13. tammikuuta 2014

Teho viikonloppu

Siinä se nyt on, se toinen oviputki mitä ei pitänyt nyt hetkeen vielä tulla. Yllättävän äkkiä se sitten tuli...
Kartturinihan oli meillä käydessä jo soittanut kaverille, joka lupasi näitä kaarimuutoksia tulla tekemään. Sen jälkeen sovittiin vain ajankohta ja auto kärrylle. Kartturilla kun on talli jossa on hieman enemmän tilaa ja myöskin autonosturi käytettävissä. Joten perjantaina saavuin hieman ennen ilta yhdeksää tallille, siitä sitten iltakahteen asti purkutöitä ja nukkumaan. Lauantai olikin sitten tehopäivä, puolelta päivin aloiteltiin ja jälleen yöllä kahteen asti. Sunnuntaina vielä vähän viimeistylyä. Niin vaan siirtyi minun ja kartturin penkit keskemmäs hieman, jotta mahtui tuo oviputkikin paikallensa. Ja se saatiin jopa mahtumaan ilman ovipahvimuutosta. Kulmatuet lyhennettiin, jotta saatiin myös ylöspäin enemmän tilaa.
Siinä samassa tehtiin myös varapyörälle kiinnitys systeemi. On kyllä tyylikäs... Testattiin myös, että tuo alkuperäinen tunkki riittää nostamiseen ja se sopii hyvin myös alkuperäiselle paikalleen. Sen lisäksi olin ottanut mukaani vaihdevivuston, jotta voitaisiin vähän tarkistella miksi se tuntuu "veltolle". No syy selvisi melko äkkiä nosturilla. Ensinnäkin, vivuston tukitangosta oli kadonnut toinen laatikon pään kiinnityspultti. Mutta suurempi vika oli kuitenkin toisessa päässä. Sillä liitos jossa pystykeppi muuttaa liikkeen vaakatangolle oli melkoisen väljä. Pari senttiä klappia, eihä se oo paljon mittää... Onneksi oli toinen vivustopaketti mukana, jossa ei klappia ollut. Eikun paikallensa ja sitten kokeilemaan. Ai nää pykälät voi tuntua ihan koloiltakin... Mahtaiskohan laatikon toimintakin olla hieman sulavampaa nyt kun ne pykälät menee varmasti kunnolla paikallensa.

Kaikenlaista pientä laittoa vielä on ennen sarja-avausta. Lisävalojen säätöä, sisustan viimeistelyä + perus tarkistukset ennen kisaa yms yms. Vielä on pari viikkoa aikaa...

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Vaneria autossa?

Kävin varaosa-autosta kurkkaamassa takakontin sisältöä. Sisämatto poies ja tämä on ensimmäinen mitä tulee vastaan. Toiselta puolelta tuo on täysin puhdas vanerilevy ja se vähän hämmästytti kun ilmestyi maton alta. Noh hyvät kahvathan tässä on, joten eikun kiinni ja poies. Milläänhän se ei siellä kiinni ollut, mahtoikohan olla jonkun itse tekemä...? Varapyöräkään ei nimittäin ollut millään kiinni, joten en alkuperäistä kiinnityssysteemiä voi nyt omassani käyttää. Alkuperäinen tunkki sieltä löytyi ja tuntui toimivankin. Täytyy vielä testata, että riittäisikö siinä nostokyky.

Viikonloppuna autoon tehdään kaarimuutokset ja koitetaan tuo takakontin "varustelukin" tehdä. Ja kun pääsisi nyt oikeen nosturillekin niin voisi koittaa tuota vaihdevivustoa tarkistella...