maanantai 7. joulukuuta 2020

Muisteluita part 4 - Takaveto

 

Kun omasin massivisen 4 sprintin kokemuksen (joista 3 samalla Vantaan Vauhtipuiston alueella) oli aika kokeilla jotain uutta. Kaikki kisat olivat olleet soralla ja autot etuvetoisia. Kalenterissahan olisi sopiva rallispecial kilpailu tuossa ihan lähellä... mistähän ja minkähän auton tällä kertaa vuokraisi? Miltähän takaveto tuntuisi...
Noh tuumasta toimeen ja tutuiltahan moinen autokin löytyy. Ja ovat vielä niin hulluja, että suostuvat sen vuokraamaankin. Toyota Corolla GT, ryhmä F. Ilmoitan toki, että tätä en kyllä ihan oikeasti testaamatta uskalla ajaa.
Sovittiin, että tuon vähän isomman penkin itselleni, jonka lainasin Samarasta jossa kartturoin. Tuona päivän kun menin penkkiä sovittelemaan autoon, oli edeltävänä iltana tullut vietettyä ilta viihteellä työkavereiden kera ja aamulla käytiin ruokapöydässä keskustelu...
"Niin meinaat mennä jotain ralliautoa testaamaan?"
"Joo niin olis tarkotus"
"Minkäs verran sellainen auto maksaa?"
"No tuo taitaa maksaa jossain 20 000 - 30 000€ välissä"
"Sulla on varmaan hyvä vakuutus?"
"Ei ole kyllä vakuutusta ollenkaan..."
"Mitäs sä sitten teet jos kaadat tai ajat sen johonkin puuhun?"
"NO tuooooota.... taidan olla aika pitkässä velassa..."
Tässä kohtaa saatoin ensimmäisen kerran edes varovaisesti miettiä, että onkohan tässä mitään järkeä. Tuohon aikaanhan olin opiskelija, satunniaisilla töillä ja yhtä satunnaisilla oman firman töillä.
Testaamaan päästiin, pellolle auratulle radalle auton omistajan kanssa. Näin jälkeenpäin kun niitä videoita katselee niin ei tuossa ideassa ollut kyllä päätä eikä häntää 😂. Mitään tekemistä rallin ajamisen kanssa tuolla touhulla ei ollut, ei minusta ole ajamaan takavetoa kun elämäni ensimmäisen kerran takavetoa ylipäätään ajoin tuolla pellolla! Ei minulla ollut mitään peltoautoa ikinä ollut eikä sen paremmin takavetoista siviiliautoakaan.
Mutta rallispeciaaliin mentiin. Tuohon kilpailuunhan muuten ilmoittautui vain 28 autokuntaa. Tuohon aikaan se oli siis Suomen pienin ikinä järjestetty ralli. Tuo titteli tosin taisi viime vuonna siirtyä Lapinlahdelle... Eipä siitä ajamisesta tule tuolloinkaan juurikaan enempää, mutta nätisti pätkät maaliin oli pääasia. Eipä ole tullut tuon jälkeen takavetoon koskettua...

torstai 3. joulukuuta 2020

Muisteluita part 3 - Vuokra-autoilu

Pari vuotta sitten aloitin kirjoittelemaan muisteluita ja tehokkaasti parin kirjoituksen jälkeen tuli luova tauko... Mutta nyt kun tallilla ei juuri mitään tapahdu niin voisi taas muistella menneitä.
Minähän aloitin omat kilvanajelut vuokra-autoilla. Ensimmäisessä kisassa oli alla Suzuki Swift GTI, seuraavassa Nissan Micra KitCar. Parin sprintin jälkeen tuumasin, että kyllähän sitä rallia pitää päästä ajamaan.
Ensimmäisen auton löysin ihan ilmoituksella ralli.net:ssä, toisen tutun kautta ja nyt rallia varten laitoin taasen ilmoitusta ralli.nettiin. Taino eihän se "täysi ralli" ollut, rallispecial. Sainkin yhteydenoton ja sovittiin Skoda Favorit tuohon kisaan. Noh kisaan ei päästy, karsinta koitui kohtaloksi tuolloin 2008 syksyllä.
Mutta saman vuokraajan kanssa tuli sovittua sitten seuraavalle talvelle kilpailu ja tällä kertaa autoksi kuvan Peugeot 106. Vaan kisaan ei päästy, viikkoa ennen kilpailua auto oli pettänyt testeissä. Vuokraaja lupasi korvaavan kisan, 1.5 kk myöhemmin ja lisäksi sprintin. Kisaviikolla ei vuokraajaa ei tahdo saada kiinni ja sitten toki päivää ennen saan kiinni että moottori kuulemma taas mennyt. Lupasi edelleen korvata ja sovitaan että kesäkelillä sitten, samalla tavalla ralli + sprintti.

Arvaatte varmaan jo kaavan? Vuokraajaa ei taaskaan kisaviikolla saa kiinni ja jokin tekninen vikahan autossa taas oli. Tässä kohtaa lopetin pelleilyn ja vuokraaja lupasi korvata ne kolmen rallin ja kahden sprintin ilmoittautumismaksut jotka tässä tuli tuhlattua. Nooh, en minä ikinä niitä rahoja takaisin saanut, yhden vannesarjan kyllä. Itse vuokraajahan ei tästä penniäkään saanut missään välissä, kun oli sovittu vuokahinta maksettavaksi paikanpäällä. Enkä minä ikinä fyysisesti nähnyt tuota autoa. Tulipahan tuettua ralleja ja sprinttejä järjestäneitä seuroja...
Tuo vuosi 2009 oli muutenkin melkoisen surkuhupaisa, sillä kartturointikisatkin päättyivät miten sattuivat. Ja vuoden lopuksi oli sitten tarkoitus taas rallisepcialiin mennä, tällä kertaa sillä Samaralla jonka kyydissä istuin. Uskotteko muuten, että viimeisessä kisassa meni muuten moottori Samarastakin, justiinsa viikko ennen suuniteltua kisaa...

Mutta pääsin minä kaksi sprinttiä tuona vuonna ajamaan ja jälkimmäisessä alla olikin melkoinen kulkine. Peugeot 309 GTI. Äärettömän hieno auto, kuski ei vain silloin osannut hyödyntää sitä maksimaalisesti. Peugeot oli myös ensimmäinen vuokra-auto minkä näin jopa ennen kisapäivää ja ihan jopa vähän koe-ajoakin suoritin.
Rallia en vaan tuolloin pääsyt, sen aika koitti seuraavana talvena. Tai rallispecial sekin oli, mutta se tarina ansaitsee oman kirjoittelun...

lauantai 31. lokakuuta 2020

Purku aloitettu

Muutama viikko taas vierähti, mutta tänään oli aikaa mennä tallille ja aloittaa purkuhommat. Sinänsähän ei mitään yllättävää tai haastavaa ollut ohjelmassa, sisustasta tavaraa pois. Toisaalta tämä on samalla kätevä tapa suojata penkit ja vyöt hiirivahingoilta, ne pirulaiset kun ovat taas hakeutumassa talliin suojaan. Sinänsä erikoista miksi hakeutuvat tuonne talliin, eihän siellä ole lämmitystä eikä eristystä. Onhan se toki ulkoilmaa parempi...

Tuli siinä samassa laitettua autokin käymään ensimmäistä kertaa sitten talliin ajamisen jälkeen. Silloin talliin ajaessani autohan rupesi käyttäytymään vähän oudosti, jätin sen käymään ja purin huoltolaatikoita niin yht äkkiä ajovalot vilkkuivat ja pyyhkimet menivät päälle. Silloin tuumasin, että nyt lienee parempi sammuttaa ja oletin tuon johtuneen kosteudesta. Kisapäivähän oli todella kostea ja auto oli yön yli sateessa vielä. Noh kosteudenpoistaja autoon, ei sinne tosin mitään vettä kertynyt. Onneksi tänään ei moisista murheista ollut mitään viitteitä, auto kävi ihan nätisti ja sähkölaitteet toimi normaalisti.
 

lauantai 10. lokakuuta 2020

Luova tauko

Tulipa tavallaan vahingossa kuukauden luova tauko tallilla olemisesta. Toisaalta oli ihan tarpeenkin, kyllä sitä ennen rallia oltiinkin melko intensiivisesti... Rallia ei toki tässäkään välissä unohdettu, sillä joka viikko tuli jossain päin oltua katselemassa.

Mutta nyt oli looginen syy palata tallille sillä uusi pusla saapui ja sen asentaminen takaisin paikalleen oli tarkoituksena. Rikkoontumiseen ei mitään loogista syytä ole vielä löytynyt. Vaihdoin samalla myös tuon kannakkeen, jotta kaikki siihen liittyvät osat olisivat nyt samat kuin ennen kaatoa. Jos silti menee rikki ensi keväänä, pitänee keksiä jotain muuta...
 
Siivoilin samalla tallia vähän siistimmäksi ja tavallaan samalla valmistautumista siihen, että purkamaanhan tässä pitäisi ruveta. Kaarien korjaaminen kun vaatinee jonkin verran sisustan tyhjentämistä ja todennäköisesti katon irrotuksen. Toki se tuulilasikin pitää käyttää joka tapauksessa irti ja tiivistää uudestaan... Taka-akselin osalta löytyi helppo ratkaisu, niitä kun saa ihan "uusia", mutta jätetään se varmaan viimeiseksi asiaksi etupyörän laakereiden kanssa.
Aikataulu tulnee olemaan kohtuu rauhallinen, mutta siitä lähdetään että ensi keväänä ajetaan taas kilpaa. Olettaen, että maailmanmeno pysyy edes nykytasolla.

keskiviikko 16. syyskuuta 2020

Mitähän täällä on tapahtunut...

 

Pari päivää maltoin pitää taukoa tallilta olemisesta. En kyllä tänäänkään kovinkaan pitkään tallilla ollut, mutta kun autossa kerta on vikoja, on niitä ruvettava selvittämään.
Toki ihan ensiksi purin kaikki huoltolaatikot, kun ne sunnuntaina vain tiputin talllille. Ajatuksena oli tutkia, että mikähän moottorikannakkeesta on pettänyt ja samalla vaihtaa siirtopyörät auton alle. Eikun auto pukkien päälle, panssari irti ja tutkimaan.

Ihan kauhean monimutkaista tutkintaa ei tarvinnut suorittaa. Alapuolen kannakehan oli epäilysten kohteena ja noh, vika on aika ilmeinen. Koko pusla on kadonnut. Ja aivan kirjaimmellisesti. Pultti on kiinni, puslan holkki on paikallaan, mutta itse pusla on kadonnut. Enää jää jäljelle kysymys, miten ihmeessä tämä on mahdollista? Puslan silppua löytyy kyllä ympärystöstä, mutta silti miten ihmeessä tämä on mahdollista? Puslahan vaihdettiin rebuildissa, kun vanha oli kaadossa hajonnut. Tilalle tuli aivan vastaava uusi pusla.

Tuon jälkeen on taas parempi laittaa pressu päälle ja lähteä kotiin nauramaan.

tiistai 15. syyskuuta 2020

Comeback - mitä se vaati?

 

Varoitus heti alkuun, tämä kirjoitus on pitkä. Tämä kirjoitus sisältää listoja asioista mitkä vaadittiin ralliauton rebuildin toteutumiseksi. Listat eivät varmastikkaan ole täydellisiä, mutta merkittävimmät asiat niissä pitäisi olla listattuna. Tavarat listoilla eivät ole missään tietyssä järjestyksessä, merkkaillut niihin hieman sitä mukaan kun tehnyt/muistanut merkata.




Vaihdettu: (= korvaava osa otettu tallissa olevista autoista)
- Taka-akseli (joka osoittautui valmiiksi kieroksi...)
- Etutukivarret
- Moottoritilan sähkölaatikko + sulakkerasia
- Sähkölaatikon kotelo
- Johtosarjoihin useampi liitin + johtoja
- Öljytikku
- Toinen venttiilikopista
- Puolapaketti
- Moottorin ilmanoton kotelot ja letkut
- Kytkinpolkimen jousi
- Tuulilasi
- Vasen takavalo
- Etuvalot
- Jäähdyttimen "kehikko"
- Molemmat puskurit
- Konepelti
- Pyyhkijöiden varret ja koneisto
- Takaluukku
- Kaikki ovet
- Etulokasuojat
- Ohjaus kokonaisuudessaan
- Öljypohja (proppu rupesi vuotamaan kesken kaiken, korkkasi kierteet)

Ostettu uusi:(= ostettu uusi joko pakosta tai katsottu järkevämmäksi)
- Venttiilikopan tiiviste
- Moottorin takapusla
- Etutukivarsien puslat
- Moottorin ilmansuodatin
- Öljyt moottoriin, vaihdelaatikkoon ja ohjaustehostimeen. + suodatin moottoriin
- Jäähdytinnesteet
- Konepellin sokat
- Takajarrulevyt
- Lisävalojen pistorasiat
- Akku
- Turvavyöt
- Etu turvapuskuri
- Jäähdytin
- Pyyhkijöiden sulat

Uusittu/vaihdettu muuten vaan: (ei olisi ollut nyt aivan pakko vaihtaa, mutta "nyt samalla")
- Sytytystulpat
- Termostaatti
- Jarrulinjat
- Puolet vesiletkuista
- Jakopää + vesipumppu
- Laturin hihna
- Kytkin
- Raitisilmasuodatin
- Alapallonivelet
- Raidetankojen päät
- Takajarrupalat
- Pakosarja + tiiviste
- Kuljettajan penkki (vanha jäi kyllä ehjäksi, mutta olisi mennyt vanhaksi tämän vuoden lopussa)
- Kuljettajan HANS (vanhasta olisi vähintään hihna pitänyt vaihtaa, mutta uusin koko HANS:n)

Ulkopuolisten toimesta:
- Koritöitä... paljon. Toki itsekkin vähän ruostesuojausta
- Huollettu/korjattu iskarit (1 kiero)

Iso kasa pientarvikkeita (pultteja, muttereita, nippusiteitä, teippiä, maaleja, kiinnikkeitä jne jne)

Aikaa... arviolta 200-300 työntuntia itseltäni + 20-30 apukäsiparien toimesta + ulkopuoliset.

Kaadetusta autosta jäi ehjäksi:
- Oikean puolen ovet
- Kuskin ovi (lasi ja peili tosin rikki)
- Takapuskuri
- Etulokasuojat (kyllä täysin ehjät)
- Tankki
- Turvakaaret
- Oikea etutukivarsi
- Etuvakaaja
- Etu ja takapyörän navat
- Jarrut
- Moottori + vaihdelaatikko
- Oikea takavalo
- Sisustan osat kokonaisuudessaan
+ joitain yksittäisiä pisteosia

Siitä voi jokainen ruveta laskemaan mitä tämä maksoi, itse en siihen lähde, ihan oman mielenterveyden vuoksi... Sen verran tämän rahoituspuolesta, että rallirenkaita vähensin varastosta (mm. talvirenkaat kaikki) ja romumieheltäkin sai vanhoista katalysaattoreista jotain, muuten menty omalla lompakolla. Mutta kai sitä on huonompiakin sijoituskohteita olemassa.

sunnuntai 13. syyskuuta 2020

Työvoitto

 

Kuva: Loudlife Media
Eilen käytiin sitten ajamassa rallia vuoden tauon jälkeen. Keliolosuhteet eivät ihan olleet toivotut, sillä vesisadetta oli luvassa.
EK 1:
Tuttu tie, tulee usein kuljettua kun vanhempien luokse menen. Se, että tie on tuttu aiheuttaa myös toisen ääri-ilmiön. Kun tietää haastavat paikat, tulee niihin ajettua aivan liian hiljaa. Tulos kuitenkin siedettävä, 4. nopein luokassa.
EK 2:
Tutut tiet jatkuvat, lapsuuteni lähin rallipätkä. Ajaminenkin on samalla tasolla, mutta yksi pieni liippi irtoaa kuten kuvassa näkyy. Tulos hieman ajallisesti parempi, mutta 5. nopein luokassa.
Tauolle, jossa ei sinänsä mitään ihmeellistä. Soraa kertyy vaikka ollaan todella pienellä lähtönumerolla liikenteessä.
EK 3:
Paljon ajettu pätkä, mutta ajosuunta harvinaisempi. Pätkällä on monta risteystä ja tarkkoja paikkoja muutenkin. Menee jotenkin aivan sunnuntaiajeluksi, ei mitään yritystä tai rytmiä. Ja kello kertoo samaa, karulla erolla 6. nopein.
EK 4:
AT-jonossa kilpakumppani tulee ilmoittamaan eron olevan 1.5 sekuntia ja hän ajaa sen kiinni. Asia kunnossa.
On löydetty "täysin uusia" rallipolkuja näiltä nurkilta. Pientä tietä tarjolla, joka ei tunnetusti tahdo maistua. Myös risteyksiä on jonkun verran, jotka nekin yleensä myrkkyä. Onneksi puolesta välistä maaliin sattuu osumaan edes jonkinlainen rytmi pätkälle, joka osoittautui todella liukkaaksi! Tuloksena 5. nopein kellotus ja kilpakumppani häviää 4,8 sekunttia.

Ek-tulokset menevät aika railakkaasti ristiin ja näin maalissa toteamme olevamme luokkamme 3. nopein! Tämä palkitaan peräti pokaalilla, melkoinen työvoitto siis tuloksena!

Mutta on sillä myös hintansa. Jo ensimmäisellä pätkällä ruvetaan huomaamaan, että vaihteiden vaihdossa tapahtuu kolahdus. Viimeisellä se kolahdus on jo melkoinen, eli koko moottoripaketti on päässyt löysälle, todennäköisesti alimmaisen kannakkeen puolesta.
Sateen yltyessä päivän myötä, huomataan ikävä ominaisuus, nimittäin vesi tulee ohjaamoon sisään. Tuulilasin yläreuna ei näemmä ole aivan tiivis...
Suurin työmaa tulee kuitenkin turvakaariin. Niistä löytyi katsastuksessa virhe, joka ollut siellä aivan alusta alkaen. Tästä täysin aiheesta korttimerkintä ja pientä kaari jumppaa ennen seuraavaa kilpailua.
Kun pyöränkulmien säätäjäkin muisti kisa-aamuna mainita taka-akselin olevan melkoisen väsähtänyt ja etupyörän laakereiden olevan hieman väljiä, on aika helppo tehdä päätös kilpailukauden päättämisestä tähän yhteen kilpailuun. Talvirenkaathan myin tässä välissä jo pois, joka tarkoittaa sitä, että seuraavan kerran ollaan viivalla aikaisintaan ensi keväänä.

Mutta nyt otetaan hetki happea. Takki on melko tyhjä kun päätavoite saavutettiin.

perjantai 11. syyskuuta 2020

Kiirehän siitä tuli

Eipä sitä keskiviikkona päästy katsastukseen. Aamulla saapuessani talliin, pistin kärryn perään ja menin starttaamaan autoa. Hetkinen, keskuslukossa vilkkuu punainen valo.. Jep, sahaa kyllä, mutta ajonesto mennyt päälle. Johtoa ja akkua irti, muttei vaikutusta. Äkkiä pikavisiitti kotiin hakemaan diagnostiikka vehkeet ja tuloksena se, että auto "nollannut" itsensä.

Tätä vikaa näissä vähän tuppaa esiintymään, jos akun on irroittanut liian äkkiä auton sammutuksen jälkeen. Noh pyyhkijöitä korjatessani akkua joutui vähän väliä siirtämään edes takaisin...  Vaihdan toisesta autosta tarvittavat älylaatikot ja auto lähteekin heti käymään. Avaimesta sammuksiin (päävirrat jätettiin päälle) ja eikun taas kärryä perään + työkalujen siivous. Sitten taas starttaamaan ja ei lähde käyntiin...

Siinä kohtaa otetaan pieni paussi, ladataan auton akku ja vaihdetaan alkuperäiset laatikot takaisin. Sillä diagnostiikka laitteilla pitäisi myös pystyä saamaan laatikot heräämään takaisin. Tosin tässä kohtaa olen ollut tallilla jo liki 10 tuntia yhtä soittoa, joten pistän päivän pakettiin ja lähden kotiin. Torstai aamulla heti jatkamaan ja reilun tunnin säätämisen jälkeen auto onkin taas käynnissä! Eikun kärry perään taas (tällä kertaa auto jätetään käymään taustalle...) ja kohti katsastusta. Katsastuksesta pienen kehoituksen kanssa jatketaan matkaa pyöränkulmien säätöön jossa tuo pieni kehoituskin korjataan samalla. Ja samalla vauhdilla vielä treenipätkällekkin ajamaan kolme vetoa. Taas tuli yli 10h päivä maakuntaa kiertäessä, mutta nyt sen pitäisi olla valmis.

Tänään sitten vielä aamulla hakemaan siirtokilvet, pikainen pesu, renkaiden vaihto ja huoltoauton pakkaus. Tästä tuli oikeasti valmista. Huomenna koitetaan sitten tuleeko ajamisesta yhtään mitään. Kilpailuhan on vielä todellinen kotikisa, sillä matkaa kilpailukeskukseen on vain reilut seitsemän kilometriä.

tiistai 8. syyskuuta 2020

Mysteerin ratkaisu

Eilen sitten selvittelemään miksi pyyhkijät eivät liiku. Sen verran ehdin aiemmin jo testailemaan, että varaosa-autossa kaikki toimii, joten varmasti ehjät osat löytyy tarvittaessa.
Ensiksi hajonneesta pyyhkijävivustosta talteen otettu pyyhkijämoottori testiin, tämä ei kilpurissa herännyt, joten jos herää varaosa-autossa, on meillä pieni ongelma. Ja se herää. Jaahas...
Sitten taas yleismittari käteen ja vertailemaan lukemia. Olin jo aiemmin mitannut, että ralliautoon tuli kyllä virta liittimeen, mutta onkos se jatkuva virta. Kyllä näinhän asian laita on, täten jäljelle jää kaksi johtoa + maajohto. Hauska homma, mutta näihin kahteen johtoon ei tule mitään lukemia kummastakaan autosta. Ja se jos jokin aiheuttaa erittäin suurta hämmennystä. No kaipa tuon maajohdon voisi vielä varmistaa.
JA BINGO. Täältähän tulee nolla! No tämähän helpottaa kummasti, olin toki jo ralliautosta liki kokonaan irroittanut sekä pyyhkijän moottorin ja vivuston (sekä tehnyt valmistelut samaan urakkaan varaosa-autosta...), mutta nyt tarvitseekin enää selvittää miksi tähän ei tule maadoitusta.
Sekin selviää yllättävän nopeasti, tutkailen vähän lähistöllä olevia johtoja ja kas, täällähän on ihan irtonainen maajohto...
Sitten vaan kaikki kiinni ja kasaan, kas meillä on pyyhkijät.

Tänään vielä sitten pieniä viimeistelyitä ja jopa kameratelineet jo paikalleen. GoPro:n teline tosin murtui, mutta onneksi sen vielä sai modifioitua, ilmeisesti pieni vihje siitä että voisi uudemmankin hommata... Sitten vielä takapäähän kaapimien kimppuun. Nehän ehtivät jo 10km ajelussa jälleen kerran hajota. 5mm teräslevy ei ollut tarpeeksi vahva... Jätetään tämä asia taas roikkumaan tulevaisuuteen, jotain tehtävä, mutta ehkä aloitettava nyt täysin nollasta ajattelu sen suhteen.

Mutta huomenna olisi katsastuspäivä. Toivottavasti ei tule mitään ylläriä, sillä tällä viikolla olisi tarkoitus tosiaan kilpaakin ajaa.

keskiviikko 2. syyskuuta 2020

Ensipuraisu

 

Eilen koitti sitten se hetki, kun sai kypärän vuoden tauon jälkeen laittaa päähän ja testata ralliautoa. Ennen kun pääsin edes tien toiseen päähän tuntuu erikoiselta, ihan niinkuin etunurkasta hajosi jotain kun puoltaa ja huolella.
Kääntöpaikalle pysähdys ja tutkimaan tilannetta. Mitään ei näytä olevan rikki... Koitan renkasta ja se on todella lämmin. Jaahas, jarru jäänyt päälle. Lähden takaisin päin ja polkaisen kovin jarrua josko se aukeaisi ja aukeaakin! Siihen kaikki ongelmat testeissä jääkin. Hyvä fiilis, eihän tässä nyt kilometrejä tolkuttomasti tullut, reilu kymmenkunta, mutta pääasia olikin selvittää, että olisiko auto kilpailukunnossa. Eikun pesu ja takaisin talliin.

Tänään sitten kevyitä viimeistelyitä sisustaan ja päälipuollista tarkistelua. Lopputulema lienee se, että kunhan pyyhkijöiden mysteerin saa ratkaistua, on auto valmis. Ensi viikolla saattaisi olla sitten ihan kilpailutoimintaa...

maanantai 31. elokuuta 2020

Ehkä turhaan, mutta...

 

Eilen oli sitten operaatio pakosarjan vaihto. Sinänsä aika yksinkertainen operaatio, mutta kyllähän siihenkin pari-kolme tuntia helposti menee kun sovittelee mistä välistä pääsee pois. Sinänsä arvaus osui oikeaan, kaikki pakosarjan liitokset olivat öljyisiä.
Vaan saavutettiinko vaihdolla haluttu vaikutus? Noh ei. Savutus jatkuu edelleen... Laitan ea-laukun, sammuttimet ja vyöleikkurit paikalleen ja eikun kotio...

Tänään sitten sovittelemaan pohjapanssari ja sisälokarit paikalleen ja koittamaan vielä viimeistä temppua savutuksen suhteen. Panssari ja sisälokarit saadaan aikalailla vaivatta paikoilleen ja muistan siinä kohtaa vielä tehdä yhden tärkeän kokeilun. Pissapoika, sehän tarvitsisi täyttää ja koittaa, että toimiikin. Ja toimiikin, mutta... pyyhkijät eivät toimi. No sehän onkin kiva yllätys...

Mutta sitten sen viimeisen tempun yrittämiseen. Annetaan moottorin käydä vaan kunnolla lämpimäksi ja luotetaan siihen, että mikä ikinä savutusta aiheuttaakin katoaa itsestään. Ja tämä temppu toimiikin, ennen pitkää savutus lakkaa. Tällä hetkellä vahvin veikkaus lienee glykoli, jota varmaan moottorin joka nurkkaan oli päättynyt. Mutta pakosarjan vaihto saattoi olla nyt aivan turhaa, mutta ompahan nyt uusi tiiviste.
Tilanne on nyt sen verran hyvä, että huomenna taidetaan oikein kypärä päässä koittaa autoa...

sunnuntai 23. elokuuta 2020

Parempaan päin, mutta...

Viikko on taas takana. Penkki saapui heti maanantaina, joten nyt kaikki auton valmiiksi saattamiseen tarvittavat osat olisi kasassa.

Perjantaina tehtiin valmistelevia toimenpiteitä jälleen jakopään tutkimiseen, aavistuksena siellä olevan edelleen jotain pielessä. Siinä sivussa tuli rakennettua polttoainelinjojen suojat ja kartturin jalkatuki sammuttimen kanssa paikalleen.

Lauantaina sitten apukäsiparin kanssa tutkimaan jakopäätä. Aavistus osoittautui oikeasti, alapään ajoitus oli pielessä yläpäähän nähden. Merkit kohdilleen ja starttaus. Ja kas, ääni muuttui merkittävästi ja nyt ottaa kierroksiakin. Pientä savutusta tosin tulee edelleen, pakosarjan tietämiltä.

Tänään asennettiin sitten penkit ja vyöt paikalleen. Samalla myös pieni kiristys lambda anturiin kun siitä vaikutti savutus pääosin tulemaan. Kun kaikki paikallaan ja laitetaan toinen sammutinkin valmiiksi niin on aika pitkään odotetulle hetkelle. Koeajolle. Liikkeelle lähtö vähän tökkii, kytkin tarraakin aivan heti kiinni, joten vaihteet eivät tahdo mennä päälle.
Mutta kyllähän se auto liikkuu ja äkkiseltään suurin osa toimii. Nopeusmittari ei jostain syystä toimi ja kun auton takaisin talliin laitan niin savutuskin on edelleen läsnä. Savutukseen voi toki olla monta syytä, esimerkiksi öljyä on varmasti ties missä väärissä väleissä. Yhtälailla pakosarjassa voi olla jokin halkeama mitä en vaan tarkastaessani huomannut. Täten uusi pakosarjan tiiviste tilaukseen ja kun se saapuu vaihdetaan pakosarja toiseen, sellainen kun on irtona valmiina tallissa. Jos tuo ei auta, sitten lienee syytä huolestua...

sunnuntai 16. elokuuta 2020

Tummia pilviä

 Viime viikolla ei tallilla paljoa oltu, sen verran viikolla, että maalasin vanhat "ovipahvit" uuteen väriin. Perjantaina sitten nesteitä sisään ja apukäsien kanssa ilmattiin jarrut ja kytkin. Auto käyntiin ja ajatuksena käyttää ilmat pois.
Ääni on vähän raksuttava, eikä ota oikein kierroksia... ja sitten alkaa tulemaan selkästi pakosarjan ja pakoputken välisestä liitoksesta kaasuja pihalle joten parempi sammuttaa. Ai niin voisikin vielä koittaa, että toimiihan tuo flektin pakkosyöttö. Täydellinen oikosulku. Jaahas...

Eilen sitten tästä tilanteesta jatkamaan ja ensiksi käsittelyyn pakoputken kiristys, kun kerta löysää lienee ja näinhän asia myös oli. Sitten taas sähköjen kimppuun. Muutaman täydellisen että mitähän vittua hetken jälkeen, kytketään johtoja vähän toisella tavalla ja kas, näyttäisi siltä että kaikki toimii niinkuin pitäisikin. Auton käyntiääneen tämä ei vaikuita. Noh laitetaan nuo valmiit ovipahvit sitten paikalleen jo valmiiksi.

Tänään jatkoin sitten tuon käyntiäänen metsästystä, aavistuksena jakopää. Täten ensimmäistä kertaa tuli purettua jakopää auki moottorin ollessa paikallaan. Merkit menevät omasta mielestäni kohdalleen kaikilta osin, mutta hetkinen. Kiristin näyttäisi olevan löysällä. Kiristän kiristimen ja kasaan kaiken takaisin. Ei kyllä niin minkäänlaista vaikutusta. Onkohan siellä nyt kuitenkin moottorissa jotain piilevää vikaa kaadosta...
Teen vielä pohjapanssarin kiinnityspisteet valmiiksi ja sitten lieneekin taas parasta sulkea tallin ovet. Autostahan puuttuu enää käytännössä pohjasuojia ja sisustasta penkit, vyöt ja pikku tilpehöörejä. Vyöt löytyy jo hyllystä, mutta penkki on vieläkin matkalla. On tosin jo viime viikolla lähtenyt, joten pitäisi kyllä tällä viikolla tulla... Mutta mitähän moottorin suhteen...

sunnuntai 2. elokuuta 2020

Pieni takaisku


Perjantaina aloittelin keulan kasailua asentemalla konepeltiin lukot, etuvalot ja turvapuskurin. Konepeltien lukkojen asentaminen on aina oma taiteenlajinsa, se ei varmastikkaan kenelläkään onnistu kerrasta. Samalla vaihdoin öljyproppuun tiivisteet sillä auto tiputteli öljyä propusta.

Lauantaina ajattelin, että keulan saisi varmaan kasaan, kunhan öljyvuoto on lakannut. Vaan se ei ole lakannnut. Öljyä on silti tippunut lattialle, joten ainoa vaihtoehto on vaihtaa koko öljypohja. Vikahan nimittäin oli se, että propun kierteet ovat yksinkertaisesti korkanneet. Eihän nyt yhteen öljypohjan vaihtoon kauaa voi mennä, Skoda aikoina sen mielestäni teki ihan parissakymmenessä minuutissa. Kolme ja puoli tuntia myöhemmin se on kyllä vihdoin vaihdettu, mutta useamman kirosanan sävyttämänä. Ihan normaaliahan on, että öljypohjan vaihdon ajaksi pitää mm. vetoakseli irrottaa... Kaiken kukkuraksi vaihdettava öljypohja olikin erilainen mitä tuosta puretusta moottorista löytynt. Noh tuskimpa tiivistystavalla merkitystä, joten silikonit väliin ja pohja paikallensa.

Tänään sitten tekemään se keula valmiiksi ja samalla muun muassa konepeltiin johdotukset kuntoon. Ulkokuori rupeaakin olemaan jo valmis, mutta ei se auto vielä ihan lähellä valmista ole. Silti tässä ensi kuusta haaveillaan, jo kilpailemisen suhteen. Tiukkaa tekee, mutta jos ei suuria takaiskuja tule niin lienee vielä mahdollista...

sunnuntai 26. heinäkuuta 2020

Peräpää kasassa

Perjantaina tuli tehtyä visiitti tallille. Kun en muuta järkevää tekemistä keksinyt niin aloitin laittamalla pyyhkijän varret uusien sulkien kanssa paikalleen. Jotenkin vähän huvittavaa että pyyhkijän sulka on kooltaan sama mitä huoltoautossa...

Siinä sitten tuumailin, että eihän tuonne peräpäähän oikeastaan mitään enää tehdä, joten sen voisi kasata valmiiksi asti. Pikkuisen pyöränkoteloissa tarvitsee ruostehommia jonkun hitsaustaitoisen tehdä, joten jätin vielä kaikki kivisuihkusuojat pois tieltä. Ensiksi toki tehtiin varapyörän kiinnityspaikat, ne todettiin hyviksi kaadossa joten täysin identtisillä mennään. Sitten puskuri paikalleen ja lopuksi takavalot. Ai niin, pitäähän tähän takaluukkuunkin tehdä vielä nuo lukitukset.

Seuraavaksi tarvitsisi keulassa tehdä sama, siellä on vielä aika paljon enempi tekemistä... Sen jälkeen auto tarvitsee taas nostaa pukkien varaan, että saisi jarrut ja kytkimen ilmattua. Sittenhän teoriassa auton pitäisi jo liikkua. Jos se liikkuu, niin sitten ei ole "kuin" sisutan tekeminen...

sunnuntai 19. heinäkuuta 2020

Pitkä viikonloppu

Harvinainen viikonloppu takana, sillä jokaisena päivänä tuli oltua tallilla.
Perjantaina takapää kasaan. Takajousien laittaminen ei meinannut millään onnistua. Kunnes välähti, että ehkäpä pitikin laittaa jouset ennen iskarin kiinnittämistä... Kun kaikki kiinni, niin uskalsi pitkästä aikaa laskea auton takaisin pyörilleen. Ompas se matala....

Eilen sitten apukäsiparin kanssa talille, sillä operaatiot vaativat niitä. Ensiksi kattoskuupin asennus. Oli muuten melkopaljon helpompaa nyt kun ei ollut lasia tiellä... Seuraava operaatio olikin sitten sen tuulilasin asennus. Se kun oli saatu ehjänä koritöiden yhteydessä irti ja säilyi ehjänä tallillakin puoli vuotta. Miksipä ei siis laittaa sitä takaisin paikalleen? Lienee jonkin asteinen saavutus saada täysi tuubillinen tuulilasi liimaa levitettyä tuohon, oikeastaan jäi pieni pätkä vähän heikommalle liimallekkin jopa. Mutta tuo tuulilasi on vain jättiläismäinen. Teipit vielä varuiksi josko liikkuisi ja jätetään yön yli kuivumaan

Tänään sitten niputtamaan keulaa taas eteenpäin. Täten sehän näyttää jo pikkuhiljaa siltä, että se voisi oikeastikkin valmistua. Pääsisiköhän sitä oikein kilpaakin ajamaan vielä tänä vuonna...
Yksi pieni mutta siinä on, minun penkki. Tilauksen sain tosiaan laitettua ja vastineeksi ilmoitettiin noin 4-6 viikon valmistusaika. Täten penkki on tulossa ehkä elokuun lopussa vasta...

sunnuntai 12. heinäkuuta 2020

Nurkat kuntoon

Tämän viikon teemana oli saada auto pyörilleen. Aivan siinä ei onnistutttu.

Raidetangon päät sain loppujen lopuksi vaihdettua, vähän lämpöä vaati toinen jotta lähti aukeamaan. Uudet tilalle, en kyllä edes yrittänyt saada täysin identtiseen asentoon mitä vanhat. Pyöränkulmat kun on pakko säätää ennenkun tosissaan ajetaan metriäkään... Tolpat paikalleen, ei kyllä juurikaan helpoittunut vaikka puslat vaihtuivat. Ehkä aivan aavistuksen pehmeämmät ovat nämä puslat, mutta silti pullotunkkia ja kuminuijaa saa käyttää, että saa iskarin osumaan napaan.

Sitten takapäähän vielä toiseenkin nurkkaan uusi levy ja palat sekä asennusten siistiminen fiksuksi. Iskarit ja jouset jäi vielä taakse laittamatta, mutta ne nyt periaatteessa aika simppelit. Täten ensi viikolla auto olisi jälleen pyörillään...

lauantai 4. heinäkuuta 2020

Puslaa paikalleen

Tuumailin, että pieni hydrauliprässi helpottaisi kummasti puslien paikalleen laittoa, joten kaupasta tarttui moinen laite mukaan. Kävin sattumalta jo viikolla tallilla, joten käytin hyödyksi sen ajan ja kasasin laitteen valmiiksi. Täten eilen pystyi heti ruveta touhuamaan sen kanssa. Tosin aika äkkiä käy ilmi pieni ongelma. Taaempaa puslaa ei oikein mitenkään saa sen kanssa irroitettua/asennettua sillä tukivartta ei saa pysymään paikoillaan. Noh irroitetaampa manuaalisesti sitten taas tuo yksi jäljellä ollut alkuperäinen pusla. Sen jälkeen tulee kyllä testattua että etummaisen puslan tällä saa paikalleen ja aika vaivattakin. Hieman pohdintaa ja totean päivän olevan tässä, josko tuohon jonkin koneruuvipenkin virittelisi...

Yön yli mietittyäni asiaa totean suunitelmani olevan melko huono + mitoiltaan sopivan ruuvipenkin löytäminen olisi haastavaa. Samalla tuumaan, että tyhjään reikään puslan laittaminen ei viimeksikään kauhean vaikea operaatio ollut tekemälläni patentilla. Ja näinhän se olikin, aika nopeasti puslat paikallaan ja tukivarret valmiina. Puslat ovat nyt eri valmistajan tekemät, jännä nähdä vaikuttaako mihinkään...
Eikun samalla vauhdilla tukivarret autoonkin paikalleen. Siinä pohdin mitähän seuraavaksi, no kartturin puolelle voisi vetarin naputella ja sitten ruveta vaihtamaan alapalloniveliä napoihin. Se urakka sujuu käsittämättömän vaivattomasti, vanhat irtoavat aika nätisti ja uudet sujahtavat ongelmatta paikalleen. Sitten voisikin vaihtaa vielä nuo raidetankojen päät ennen napojen asentamista. Se jääkin sitten yrityksen tasolle. Aivan järkyttävän jumissa. Siinä kohtaa teenkin enää pieniä näpräilyjä ja tuumaan, että lienee parempi lopettaa taas tältä päivää.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2020

Kevyempi viikonloppu

Toiveet matalammista lämpötiloista olivat turhia tälle viikolle. Täten tallillakaan ei oikein jaksa tehdä kuin "kevyitä töitä". Ehkä vähän erikoiselta vaikuttaa nyt järjestys, mutta fiksuimmaksi koin tehdä lisävalopatterin paikat valmiiksi konepeltiin. Toki taustalla myös se, että nyt tietää mihin johdotukset vetelee takaisin sekä näkee mihin kohtiin mahtuu konepellin lukitukset laittamaan. Nekin olen jo aloittanut, mutta tehdään loppuun sitten vasta kun on lokarit ja puskuri paikallaan.

Yhtä sun toista pientä hommaa siinä tuli näperreltyä, hyvä niitäkin välillä katsella ettei unohdu sitten lopulta... Mutta kyllähän nyt päällimmäisenä tavoitteena olisi auto saada pyörilleen ja testattua, että liikkuuhan se. Täten pakko ruveta niitä pusliakin laittamaan, kunhan vaan muistaisi millaisella viritelmällä ne laitettiin... Tai sitten hakea jokin helpoittava lisätyökalu.

Myöskin yksi toinen oleellinen projekti on saatettu alkuun, nimittäin uuden penkin tilaaminen. Viimeksi kun sen tuleminen kesti kolmisen kuukautta, toivottavasti lumimyrskyjä ei olisi Britaniassa lähiaikoina... Kyllähän tässä kovin koitetaan tämän vuoden puolella vielä sorateille palata.

lauantai 20. kesäkuuta 2020

Elossa on!

Juhannusta vietetty talilla, niinkuin jokunen aikaisempikin juhannus. Viikossa ehtii aina hyvin pohtia, mistähän johtuu edellisen tallireissun murheet. Starttaukseen käytännössä oli kaksi mahdollista vaihtoehtoa; maadoitusvika tai sitten signaalijohdon rikkoutuminen. Näistä jälkimmäinen tuntui äkkiseltään liki mahdottomalta ajatukselta, joten katse kääntyi maadotuksen puoleen.
Koska akun maadoitus menee päävirtakytkimelle, on koko moottorin maadoitus yhden maajohdon varassa. Täten sen läpikäynti olisi todennäköisin vikapesäke. Eipä siinä päällisin puolin kyllä mitään vikaa ole, putsaampa nyt kaikki päät varmuudeksi puhtaaksi ja metallin näkyviin kunnolla. Johto paikalleen ja testaamaan oliko tällä vaikutusta. No helkkari, hetihän rupesi startti pyörimään. Muutaman sahauksen otan ja vähän ihmettelen että kun ei edes lupaile käyntiin. Sitten huomaan, että keskuslukituksen napissa vilkkuu valo. Hetkinen, sehän taitaisi meinata, että ajonesto päällä... Testaan, että onhan tunnistimen johto kunnolla kiinni ja sitten vielä uudestaan käynnistystä. JA SE HERÄÄ HENKIIN AIVAN VÄLITTÖMÄSTI. Nyt on hyvä fiilis.

Tästä saa kummasti virtaa lisää ja eikun sisustaa niputtamaan kasaan. Muutama tunti menee kuin siivilillä ja tänään samaa hommaa eteenpäin. Nyt on käytännössä liki kaikki sähköt vedetty autoon takaisin ja paikoilleen. Kojelautakin on käytännössä kokonaan kasattu. Konehuoneestakaan ei juuri mitään puutu, täten seuraava suurempi kohde olisi ruveta kasaamaan etupään jousitusta. Käytännössä pitäisi siis se yksi pusla vielä irrottaa ja sen jälkeen asentaa uudet puslat. Toivottavasti tulisi vähän viileämpää keliä, sillä se on hikistä touhua jo ilman näitä lämpötilojakin...

sunnuntai 14. kesäkuuta 2020

Elämää on, vaan kun vielä käynnistyisi..

Jäi näemmä viime viikolla kirjoittelut väliin, joten aloitetaampas kertaamaan.
Virtojen katoamiseen löytyi aika äkkiä syy, väärin kytketty päävirtakytkin. Ja koska päävirtakytkin toimii myös akun maadoittajana, antoi yleismittari erikoisia lukemia maadoituksen puutteen vuoksi. Uudelleen kytkentä ja virrat herää... jo pelkästä päävirtakytkimen napista. Jahas, pikkuisen tuli vieläkin kytkettyä väärin ja lopulta saadaan virrat myös virtalukon taakse.
Täten pystyttiin laittamaan tietokone kiinni ja katsomaan josko siellä olisi jotain pelottavan näköisiä vikakoodeja. Koodejahan löytyy, osa mitättömiä ja sitten löytyy kyllä vähän huolestuttavampikin, väittäen moottorin ECU:n ja auton "aivolaatikon" välisen yhteyden olevan poikki. Kuitenkin moottorin ECU:n sai testattua, eise kovin rikki voi olla...
En kuitenkaa uskalla testata käyntiin laittoa ennen kun on vähän enemmän tutkittu... Miksihän täällä muuten haisee bensakin?


Asiat saatiin tutkittua ja täten tällä viikolla oli tarkoitus koittaa käynnistämistä. Hokasin myös tyhjentää vikakoodit ja sen jälkeen jäljelle ei jäänytkään juuri yhtäkään koodia! Joten nesteet sisään ja eikun kääntämään avaimesta.
Ja mitään ei tapahdu. Ei yhtikäs mitään... täh.
No yksi asia tapahtui, autoon jää nimittäin tietyt virrat päälle vaikka avaimen käänsi nollaan ja otti pois. Mitenhän helkutissa tämä on mahdollista... Koitan toisella virtalukolla, ei vaikutusta sama tilanne. Tarkistelen liitäntöjä ja kytkentöjä, enkä löydä mitään poikkeavaa. Ei riitä taas ymmärrys... Bensa muuten haisee edelleen aika voimakkaasti. Ehkä sitäkin pitäisi tutkia, joten takapenkin kohdalla oleva tarkistusluukku auki. Bensaa ihan näkyvissä. Jahas. Oli sitten jäänyt bensaletku vähän löysälle, eikä ollut lukittunut. Täten jokaisella virtojen päälle laitolla pumppu lykännyt bensaa pihalle. Pikkusiivous ja letku kunnolla kiinni.
Lopulta päädyn laittamaan kuljettajan puolen takanurkkaa, jarrulevyt ja palat kun saapuivat. Tuli tehtyä jarrupaloista mielenkiintoinen huomio. Nämähän ovat ns. kilpapalat, mutta taustahan on toki vastaava kuin siviilipalassa. Kitkamateriaalihan on eri kitkakertoimella, mutta itse materiaalin määräkin on mielenkiintoista huomata miten paljon enemmän sitä on laitettu. Kilpapalassa kun ei tyhjää taustaa juurikaan näy, toisin kuin siviilipalassa. Nurkka kasaan ja tulipahan samalla todettua, että jarruletkun mitoitus osui melkein... Vakioputkihan mutkitteli akselin päällä jonkin verran ja tuumattiin, että kyllä sitä voi pari senttiä lyhyempänä tehdä tulevan letkun. Muutaman sentin olisi voinut vieläkin lyhentää.

sunnuntai 31. toukokuuta 2020

Keulalla on... muttei herää

Eilen vietettiin hieman pidempi päivä tallilla. Aloitettiin kytkimen asennuksella, varmaan kerrankin tämä onnistui ilman että joutui ottamaan uudestaan auki. Vaihdelaatikko sujahti siis kertalaakista paikkaansa, startti paikalleen ja eikun nostamaan paikalleen!

Paketin paikalleen laittaminen on aina omanlaisensa taistelu. Mutta tälläkin kertaa se paikalleen meni, "ei ihan ensimmäisellä" kerralla, mutta kuitenkin. Sitten kytkemään johtoja ja muita tarpeellisia asioita, että voisi päästä testaamaan starttausta.

Siinä kun sähköt on saatu kiinni tuumailen, että voisi olla fiksua koittaa sähköjä ennenkun laittaa nesteitä moottoriin sisään. Joten eikun läppäri testailua varten valmiiksi, mutta toki ensiksi testattava että heräähän virrat autoon. Käännän avaimesta ja mitään ei tapahdu, hyvä näin pitäisikin olla. Avain takaisin ja sitten päävirrat päälle. Vaan kun sittenkään ei tapahdu mitään. Päävirrat eivät herää. Jaahas...

Yleismittari käteen ja testailemaan. Lukemia tulee... ja aivan päättömiä sellaisia. Mitään logiikkaa ei lukemiin saada ja ainoa paikka josta tulee ns. normaali lukema on itse akku. Kaikkialta muualta tulee vajaita lukemia tai jopa minusmerkkisiä lukemia... Akkukin testataan vielä varaosa-auton kanssa, että on ihan ehjä. Kun ei mitään järkevää selitystä siinä keksitä, on parempi sulkea ovet ja lähteä kotiin pohtimaan...

lauantai 23. toukokuuta 2020

Kuitenkin näinpäin

Helatorstaina otin sitten käsittelyyn viimeisen johtosarjan, sisustan johtosarjan. Tässä ei vaurioita ollut, mutta pari pientä muuta juttua piti tehdä. Rakennusvaiheessahan jouduin jälkikäteen lisäämään pari johtoa, noh olin ne kätevästi lisännyt siten, että olin kiertänyt ne telineensä ympäri. Täten koko johtonipun mukana oli pakko ottaa myös teline... Tämän lisäksi tulin nyt poistaneeksi keskuslukituksen johdot, sillä kun ei mitään virkaa autossa ole.

Lambdan suhteen päädyinkin sitten ottamaan hyllyssä olevia ns. 2. lambdoja käsittelyyn. Näidenhän pitäisi ainakin teoriassa olla samoja ja liitinkin on melkein sama. Hieman viilaa kun näytti niin sopii suoraan tuokin, joten koitetaan sillä.

Eilen tappelin useamman tunnin vanhan virtalukon irrotuksen kanssa, kyllä se lopulta aika porattuna jouduin irrottamaan, mutta saapahan nyt laitettua oikean tilalle. Tässä operaatiossa onnistuin myös hetkellisesti tiputtamaan poranterän lämmityslaitteen sisälle... Onneksi magnetilla sain ongittua sen pois.

Tänään sitten vielä asentelin johtosarjoja takaisin autoon, sillä ajatuksella, että kaikki olisi testaamista varten paikallaan. Ensi viikolla sitten varmaan niputellaan paketti kasaan ja keulalle. Vaan herääkö se henkiin...

lauantai 16. toukokuuta 2020

Moottori nippuun

Jakopääremontti oli tämän viikonlopun pääteema. Siinä ei onneksi mitään ylimääräistä ylläriä paljastunut ja osien vaihdon jälkeen kaikki tuntuisi edelleen toimivan niinkuin pitäisikin. Ainoa pieni kysymysmerkki oli yksi pultti... jakopääsarjassa kun tuli mukana uusia pulttejakin kiristimille jne, mutta yhdelle sarjassa mukana tulleelle pultille en millään keksinyt paikkaa. Eihän se silloin voi mitenkään kovin tärkeä olla...

Sitten eikun kasaan vain, sähkösarjakin paikalleen. Vielä juuri ja juuri muisti mihin jokainen johto tuli kiinni, eikä ylimääräisiä johtoja jäänyt kuin yksi. Senkin sentään hetken päästä tajusin olevan 2. Lambdan mihin ei mitään olekkaan tulossa kiinni. Lambdan vaihdon suhteen tilanne on kyllä jumissa, kirjaimellisesti. Ei millään suostu lähtemään vaihdettava lambda irti pakosarjasta.

Vaihdoin öljysuodattiminekin ja päätin nyt vielä koittaa, että eihän siellä moottorissa ole öljyä. Avaan propun... ja öljyä rupeaa ihan paineella tulemaan pihalle. Jahas, ei se sitten ollutkaan kuivaksi asti valunut katollaan ollessa. 1-2 litraa sieltä pihalle tuli, ihan hyvä vaan ettei täysin kuivana ole ollut.

Painelaakerin vaihdoin myös jo valmiiksi vaihdelaatikkoon, eiköhän sitä ensi viikolla päästä kone ja vaihdelaatikko taas yhteen niputtamaan ja ehkäpä paikalleenkin. Sitten vielä jonkun verran sisustaan sähköjä ym. ja voitaisiin varovaisesti päästä koittamaan sähköjä läpi testerillä + koittamaan lähtisikö se vaikka käyntiinkin...

lauantai 9. toukokuuta 2020

Pikkujuttuja siellä, täällä ja tuolla

Kaikennäköistä pientä taas askarreltu. Kävin aiemmin ostamassa maalia, tarkoituksena oli samaa tumman harmaata ostaa mitä käytetty kaarissa ja takapään ruostehommissa. Noh harmaata ei ollut hyllyssä ja tilaamalla sai ainoastaan "vaalean harmaata". Ok otetaan sitä, sopinee ihan hyvin, tarkoitus kun vain vähän etupyörän kaarista suojamaalata. Noh todellisuus, aika vitivalkoinen... Aivan sama sinänsä, mutta huvittaa.

Tukivarsien puslien irrotus on yhtä tuskallista kuin edelliselläkin kerralla, keskimäärin yhden per käyntikerta saa irti. Uusien laittaminen muistaakseni on onneksi vähän helpompaa... Ainakin moottorin kannakkeen puslan uusinta on kun sen sai ihan käsivoimin tehtyä.

Moottori on muutenkin tällä hetkellä prioriteetti listalla kärjessä, jotta saisi paketin paikalleen ja testattua, että lähteehän se käyntiin. Mekaanisesti kaikki näyttäisi olevan kunnossa, lambda-anturin vaihdan vielä varmuudeksi kun tuo paikallaan ollut otti osumaa. Sähkösarjakin on moottorille läpikäytynä. Jakopääremontti seuraavana ohjelmassa ja onkin jotakuinkin purettuna valmiiksi sitä varten. Sen jälkeen periaatteessa uuden kytkimen asennuksen jälkeen olisi paketti valmis nostettavaksi paikalleen...

sunnuntai 3. toukokuuta 2020

Ylä ja alamäkiä

Torstaina jatkoin auton laittoa, tosin oli taas yksi niistä päivistä kun ei oikein aikaiseksi juuri mitään saanut. Jotain pientä konehuoneen puolella, päävirtakykimen yms. paikalleen laittoa sekä muutenkin sen puolen etunurkan kasausta. Yritin toki purkaa napojakin tukivarsista, tuloksena rikottu pallonivelen irrotustyökalu. Enempi oli muutenkin tarkoitus perjantaina tehdä kun olisi toinen käsipari auttamassa.

Perjantaina sitten kaikki sujuukin liki kuin elokuvissa. Tankki kertalaakista paikalleen ja kaikki tehdyt asennuksetkin sopivat olemaan. Samalla vauhdilla sitten taka-akseli ja keskimmäinen osa taka-akseliakin paikalleen. Lopuksi vielä purettiin etupäästä sinne jääneet tukivarret ja navat pois. Ilmeisesti se nyt vaan on helpointa purkaa yhtenä pakettina, sillä aika nopeasti navat saatiin tukivarsista irti kun olivat ruuvipenkissä kiinni.

Tänään sitten samalla innolla jatkamaan takapään kasausta, siinä kun ei pitäisi mitään yllätystä tulla. Hanttarin puolella kaikki sujuukin suunnitellusti, jätän vähän kesken, että parempi laittaa toinenkin puoli samaan tilaan ensin. Kuskin puolellakaan ei silmämääräisesti mitään erikoista. Kun levy ja satulan kannake on paikallaan otan kiinni levystä ajatuksenani pyöräyttää se. Täysin jumissa. TÄH? Tarkempi katselu paljastaa, että levy ottaa kiinni tuohon kannakkeeseen... Eikai jarrukilven poistaminen vaadi nyt prikkaa väliin? Pikavisiitti toiselle puolelle aiheuttaa hämmennystä, siellä kaikki kunnossa ja levykin pyörii. Takaisin kuskin puolelle ja avaamaan kannaketta ja kyllähän se levy sitten lähtee pyörimään. Ja pyöriessään paljastaa todellisen tilanteen. Levy on täysin kiero. Sen kerran kun niitä ei tarvitsisi kulumisen vuoksi vaihtaa, niin tottahan toki sitten mennyt kieroksi...
Fiilishän siinä meni sitten aika totaalisesti, uusia levyjä kun ei nyt suoraan hyllyssä ole. Niimpä päädyn hakkailemaan vanhoja puslia irti tukivarresta ja kun yhden saan irti, onkin varmaan parasta lopettaa tältä päivältä...

tiistai 28. huhtikuuta 2020

Yllätys ja toivottu tilanne

Mitäpä sitä muutakaan tähän maailman aikaan talvilomalla tekisi kuin ralliautoa...
Eilen asentilin jarrulinjoja niin pitkälle mitä niitä nyt pystyi. Takapäässä pitää nostaa tankki ja akseli paikalleen jotta saa tehtyä aivan valmiiksi, näitä en yksin viitsi yrittää. Etupäässä puolestaan tajusin, että pitäisi varmaan asentaa iskarit, tukivarret yms. Tämä tarkoittaisi tukivarsiin muun muassa puslien laittoa. Nyt kun vielä muistaisi miten sen lopulta käteviten tein, jonkin hienon työkalunkin siihen tein... Etupäässä tuli myös pieni yllätys, jarrujenhan piti olla täysin samat edessä vaan erilaiset satulathan sieltä löytyi.

Tänään puolestaan otin hieman kevyemmän päivän ja kasailin moottoria eteenpäin. Venttiilikoppaan uusi tiiviste ja sitten vaan yksinkertaista kasaamista. Samalla uudet tulpat moottoriin ja puolapakettikin jouduttiin vaihtamaan, alkuperäisen ottaessa hieman osumaa kaadossa. Samalla lähdin aukomaan jakopäätä, sen kun nyt myös uusin "ihan kaiken varalta". Toisekseen älyttömän paljon mukavampaa nyt tehdä kun se moottori irtonaisena valmiina. Täällä ei onneksi mitään yllätystä, toki suojakoteloa en millään meinannut saada auki. Olin sitten liimannut jakopään vaihtotarran yhden pultin päälle... Mutta moottorin osalta selvitään ilmeisesti aika vähällä, kunhan se moottorin ohjainlaitekin säilyi.

Kai sitä salaisesti haaveillaan, että vielä tänä vuonna ajettaisiin, kilpaakin.

lauantai 25. huhtikuuta 2020

Miksi aina pitää rikkoa...

Jotain pientä kasailua tuli taas eilen tehtyä. Ensimmäiseksi tuli laitettua kytkimen letku paikalleen, se kun on helpoin ennen moottoria laittaa. Siinä sitten hieman pohdiskelin mitäs, sitten, noh laitetaan taka-akselin kannakkeet jo valmiiksi paikalleen ja sitten päädyin polkimien kimppuun. Ne kun on myös nyt helppo laittaa kun ohjaamossa ei juuri mitään muuta ole. Tai niinhnän sitä voisi ajatella...

Jo pelkkä ohjainakselikin kyllä on edessä melkoisesti ja se ainoa sähköjohtonippukin. Saan kyllä taiteiltua polkimet paikoilleen ja viimeisenä vielä kytkinpoljin, se kun tuli irroitettua erikseen. Saan polkimen paikalleen ja koitan, että palautuuhan se. No pohjaan jää, laitoinkohan tuon jousen väärinpäin... Jousi irti ja kuuluu rasahdus. Se oli viimeinen kerta sille.

Hieman hämmentävä fiilis, että tuonkin saa rikki, mutta näemmä. Onneksi on nyt toisen auton polkimet tallessa, josta sitten jousi tilalle ja saan kasaan. Ja niin eihän se jousesta tietenkään kiinni ollut, hokasin että ilmatiivisjärjestelmä sitä osittain myös palauttaa...

lauantai 18. huhtikuuta 2020

Voittajafiilis

Eilen sitten taas tallille uudella innolla. Uusi rälläkkä käteen ja ruosteen kimppuun. Ei murheita joten pieni putsaus ja eikun maalaamaan. Kun oli tiedossa, että maalattavaa on jonkun verran olin ostanut 100mm pensselin, jotta menisi vähän nopeammin. Se oli ajatuksen tasolla ihan hyvä idea, mutta eihän se mahdu maalipurkkiin... Kunnei muutakaan astiaa nyt oikein ollut, niin joutui siirtymään 35mm pensseliin joka tallista löytyi...

Maalailut kun tuli tehtyä niin vähän silmäilin ja päädyinkin purkamaan moottoria. Venttiilikoppahan tuli konepellistä läpi ja samassa myös hajosi. Ikävintä oli se, että samalla katkesi yhden pultin kanta. Irroitin kopan ja tutkailin jäänyttä pulttia. Aika saakelin huonosti jäi näemmä, eipä tästä saa edes pihdeillä kiinni... Onhan tuossa tuo yksi pieni kohta eritasossa, saisikohan siitä jotenkin pultin pyörimään. Ruuvimeisseli ja kuminuija käteen ja ihme tapahtuu! Pultti aukeaa ja täten pelastuin porailuhommilta kokonaan. Nyt on voittajafiilis.

Tänään tallille tekeemään vielä pienet paikkailut maalailuihin ja samalla tulin suihkineeksi kattoskuuppiin uuden maalipinnan, se kun sai kaadossa vähän siipeensä. Päädyin myös jo aloittamaan jarruletkujen asennusta, ne kun viikolla tulivat. Heti alkuun meinasi usko loppua, mutta onneksi sain vielä sovellettua oman pienen mittavirheen. Nyt tosiaan poistetaan ABS-järjestelmä autosta ihan fyysisestikkin, tähän asti kun siltä oli vain sulake irti. Toki aivan täysin en voi poistaa, sillä sähköt on jätettävä, muuten ei ohjaustehostin toimisi.

Pikkaisen hankalaa on miettiä missä järjestyksessä mitäkin tekisi. Noin periaatteessa nyt tulisi nuo jarruletkut asentaa, jotta saisin takapään kasaan. Mutta sitten toisaalta saisin samasta läpiviennistä vietyä sähköjohdot...

sunnuntai 12. huhtikuuta 2020

Kipua ja suunnittelua

Mikäs sen parempi tapa viettää pitkäperjantaita kuin rakentaa kilpuria... Melkoinen Via Dolorosa siitä tuli.

Ensimmäinen suunnitelma oli poistella ruosteita ja sitten laittaa suojamaalia tilalle. Tämä suunnitelma oli voimassa noin 10 minuutin ajan, tässä ajassa kun rälläkkä päätti kärähtää. No mitäs sitten...

Päädyin taka-akselin kimppuun. Vanhat alkuperäiset puslat irti ja jäykemmät tilalle. Noo tämä sujuu ihan vaivatta ja laitankin siinä vielä pyörän navatkin takaisin paikalleen. Tässä kohtaa tehdään myös pieni muutos aikaisempaan, sillä jarrukilvet poistettiin välistä. Onko hyvä vai huono, sen aika näyttää...

Eipä tässä vielä kauheasti aikaa mennyt, mitähän sitä seuraavaksi... No tuo moottorihan pitäisi laittaa pukkiin kiinni. Eikun moottorin nosturiin kiinni ja vaihdelaatikon irrotukseen. Miksihän tämä ei lähde irti, kaikki pultithan on irti... AUTS. Käsi jää betonilattian ja vaihdelaatikon väliin, kun se tosiaan oli valmis irtoamaan. Ei nyt kuitenkaan sen isommin tunnu käteen sattuvan, joten eikun taiteilemaan nosturilla pukkiin moottoria.
Sovittelen moottoria pukkiin, tätä täytyisi vähän kääntää että tulisi suoraan linjaan. AI SAAAAAAATANA. Moottori tippuu nostimesta reiden kautta maahan. Ja nyt sattuu.
Hetken keräilyn jälkeen takaisin tutkimaan tilannetta. Moottori tippui kytkin edellä betoniin, onneksi ei ollut kovin korkealla. Näkyviä vaurioita ei ole ja kytkin oli tarkoitus vaihtaa nyt varmuuden vuoksi joka tapauksessa. Tässä tilanteessa sen irroittaminenkin tuli sitten tarpeen, näemmä moottoripukkiin ei tahdo sopia mitenkään kytkimen kanssa. Kytkinlevyssä rupesinkin urat olemaan jo ummessa, joten ihan hyvä hetki sen vaihdoille.

Eilinen vietettiin vähän parannellessa vammoja, reiteenhän tuli kämmenen kokoinen mustelma ja toki haavaakin. Mutta tänään sitten jo pikkuvisiitti tallille. Moottorista irroitin johtosarjan, se kun pitää käydä läpi. Vähän tosin toivon, että nämä johtosarjat olisivat identtisiä aiemmin puretun kanssa. Samalla tehtiin suunnittelua, sillä mittailtiin jarruletkujen pituuksia. Nyt kun hylätään alkuperäiset putket ja letkut teräspunosten tieltä.

lauantai 4. huhtikuuta 2020

Etenee

Vihdoin oikeasti autoa kasattukkin jo vähän. Jaksoin korjata johtosarjan, joten luonnollista oli se laittaa takaisin autoon ensimmäisenä. Tähän oli myös käytännön syy, sillä johtosarjan reikä on reunimmainen ja vieressä on jarrutehostin. Jos jarrutehostin on paikallaan, on johtosarjan laittaminen melkoista tuskaa (koitettu).

Johtosarjan kun asettelin paikalleen, oli loogista sitten laittaa tuo jarrutehostinkin takaisin paikallensa ja samalla kytkeä säiliön sekä tuulilasinpyyhkijöiden liitokset johtosarjaan. Ne kun ovat myöskin melkoisen haastavia sitten kun kaikki muu ympärille tulee paikalleen.

Sitten taas katsetta peräpäähän, tällä kertaa purkamisen muodossa. Vielä oli tuo autoon tuleva taka-akseli purkamatta. En tiedä mikähän siinä on, mutta jos navoissa on yhteensä 8 pulttia niin molemmista akseleista sain yhden pultin tuhottua. Ensimmäisestähän yhden pultin kanta pyöristyi ja nyt toisesta meni sitten ihan rehellisesti poikki yksi pultti. Pääasia kuitenkin, että navat ja jarrut sain irroiteltua. Pääsin täten myös vertailemaan jarruosia, tiedossa kun oli että navan erilaisuuden vuoksi jarrulevy on erikokoinen. Pieni yllätys sen sijaan oli se, että jarrusatula onkin kuitenkin sama. Jääpähän siis yhdet satulat nyt irtonaisena hyllyynkin...

Takapäässä on melkoisesti jo pintaruostetta joita on nyt syytä sitten siistiä ja maalikerroksella suojata. Tämä projekti lienee seuraavaksi ohjelmassa ja sen jälkeen visioida uudet jarrulinjat...

sunnuntai 29. maaliskuuta 2020

Ensimmäistä takaisinpäin

Nyt vihdoin aloitin edes jotain laittamaan takaisin koriinkin kiinni. Sähkölaatikon pohja sai kunnian toimia ensimmäisenä osana takaisinpäin. "Pääjohtosarja" kun tulee myös olemaan ensimmäisten osien joukossa jota takaisin laitetaan. Siitä pitää vielä yksi johto korjata ja sitten se olisi valmiina laitettavaksi.

Korin reikiä peittelin nyt vähän tarkemmin, niin ei pääse pöly niin hyvin sisään. Kyllä se aika hyvin pysyi ennenkin ulkona, mutta ainahan sitä nyt löytää muutaman uuden aukon.

Takapäästä pitäisi nyt putsata pintaruosteet pois "kun kerta kaikki on tieltä pois". Sitten voisikin sieltäpäin aloittaa kasaamaan. Alustakin tulnee ensi viikolla takaisin huollosta, takaiskarista oli runkoputki ja varsi jouduttu uusimaan. Yllättävän pienillä vaurioilla siis selvittiin niiden osalta...
Tällä kertaa tehdään myös jarrulinjat uusiksi, tähän asti kun menty täysin vakioilla. Se onkin sitten vielä oma taiteenlajinsa...

lauantai 21. maaliskuuta 2020

Nyt se on tyhjä

Vähän yksitoikkoista tämä mitä tehty. Kun kerran vielä se kampiakeseli oli moottorissa kiinni, piti se saada irtoamaan. Paljastui, että ensimmäisellä vilkaisulla lohkoon kiinteästi kuuluvat laipat molemmissa päissä olivatkin irroitettavat ja niiden kanssa kampiakselinkin sai pois. Sitten vielä suodattimen jalka, lohkolämmitin ja muutama muu pikkunippeli irti ja vihdoin on jälellä pelkkä lohko.

Alkuperäisestä olettamuksesta poiketen lohko onkin täysin ehjä. Loppujen lopuksi tästä moottorista päätyy roskikseen se yksi mäntä sekä koko kansi. Muuten jätän nyt kaikki osat talteen, onko niillä sitten ikinä mitään käyttöä/tarvetta on täysin eri asia... Vertaileminen kun muuttui kertaheitolla hankalammaksi, Peugeotin muuttaessaan tietopalvelunsa maksumuurin taakse.

Johtosarjaakin on tuossa arki-iltaisin aina vähän tullut näperreltyä. Käsittelyssä on nyt "pääjohtosarja", siihen tarvitsi vaihtaa moottoritilan "pääkeskus" jonka yhteydessä on myös sulakerasia. Nämä on jo vaihdettu, nyt pitää vielä muutama liitin ja johto korjata ehjäksi.

lauantai 14. maaliskuuta 2020

Vähän kaikkea

Taas tuli tallilla tehtyä "vähän kaikkea".
Toki pääasiassa tuli keskitettyä pukissa olevan moottorin purkuun. Ja se onnistuikin liki kokonaan. Vähän tuli fiilis, että nyt mennään kokeilun kautta. Laakereita tippui vähän milloin mistäkin ja mihinkin, mutta niin vain kaikki muut osat lohkosta lähtivät paitsi kampiakseli. Tätä en keksinyt millään miten sen saa sieltä ulos, toki nyt kotimatkan aikana tuli mieleen idea mitä seuraavalla kerralla koittaa.

Mutta periaatteessa kohta voisi nostaa toisen moottorin pukkiin, toki vaihdelaatikko pitää irroittaa ensin. Ja edelleen pitäisi pikkuhiljaa ruveta kasaamaankin. Tätä silmällä pitäen asunnon lattialle ilmestyi ensimmäinen johtosarja. Se kun pitäisi käydä läpi ja korjata...

perjantai 6. maaliskuuta 2020

Monella rintamalla

En vielä lähtenyt tekemään toiseen akseliin osien vaihtoa, vaan päädyinkin purkamaan etupäästä osia...
Sieltähän meni etukelkka rikki ja koska jälleen kerran on eroavaisuutta osissa, niin pitää kaikki purkaa ja kasata uudestaan. Muuten lähtikin vaivatta irti, mutta kartturin puolen napa ei millään halunnut lähteä irti tukivarresta. Pienen taistelun jälkeen onnistui kyllä, mutta ihmeellisen piukassa se oli.

Vähän monta osa-aluetta on nyt yhtäaikaa käynnissä, päädyin tuon keulan purkamisen jälkeen nimittäin taas purkamaan tuota pukissa olevaa moottoria. Ajattelin, että äkkiähän siitä öljypohjan irrottaisi. No ei ihan äkkiä, mutta lähtipä kuitenkin ja samalla öljypumpunkin siitä tulin irroittaneeksi. Samalla tuli tajuttua, että öljypohjan vaihto on melkoisen työläs operaatio kokonaiseen moottoriin, pohja kun ei irtoa ilman vaihdelaatikon irroitusta.

Jossain kohtaa pitäisi varmaan kasaamaankin ruveta...

lauantai 22. helmikuuta 2020

Lisää vaurioituneita

Trailerin korjaus onnistui suhteellisen nopeasti, joten katse kilpuriin päin.

Otin käsittelyyn taka-akselin, se kun paljastui koritöiden yhteydessä vääntyneeksi. Helppo homma, vaihdetaan vaan toisen auton akseli... tai ei sitten ihan.

Osien luovuttajassahan on erilaiset navat ja jarrut. Täten pitkin purkaa tuosta kuvan vanhasta akselista aivan kaikki pois, jotta ne voi sitten siirtää toiseen akseliin. Tosiesta navasta meinasi pultti pyöristyä, mutta onneksi aivan kaikki muuten lähti irti nätisti ehjänä. Kunhan jää toisesta yksi pultti ehjäksi, niin saa vaihdettua...

Puslatkin olivat täysin ehjät, niitähän ei tässä ulosajossa yllättäen juuri hajonnut. Ainoastaan etutukivarresta yksi varren vääntyessä sekä vähän yllättäen moottorin alakannakkeen, ilmeisesti niin iso heilahdus tullut...

Seuraavaksi täytyy toivoa, että lähtee yhtä hyvin samat osat irti toisestakin akselista...

lauantai 15. helmikuuta 2020

Jotain aivan muuta välillä

Autohan on jo takaisin tallissa, mutta ensisijaisesti täytyy muita remonttikohteita käydä läpi ensin. Nimittäin traileri.

Minähän ajattelin kätevästi, että kun auto koritöissä voisi tuon trailerin käydä katsastamassa. Siinä kun ei liene mitään vikaa. Tai niinhän minä luulin...
Valot toki kävin läpi ennen katsastusta ja vihdoin nekin saatiin normaalin vetoauton kanssa toimimaan sinne päin edes. Toki siinä kohtaa kun katsastusmies laittoi hätävilkut päälle ja sumuvalo rupesi vilkkumaan vilkkujen tahtiin tuli pieni wtf fiilis. Ja en, tätä en ollut sitten testannut etukäteen...
Mutta suurempi yllätys tuli jarruista, kun ensimmäisen akselin toinen jarru jäi laahaamaan ja toinen ei ottanut kiinni ollenkaan. Katsastusmies tuumasi, että säätämällä selviäisi.
Tänään sitten tallille ja tutkimaan asiaa. Aika äkkiä kävi laahaavan jarrun vika selville, jarruvaijerin ei todellakaan kuuluisi olla tuollain mutkalla... Siinä sitten parin tunnin tappelun jälkeen sain vaijerin ulos, jotta sitten ensi viikolla saisi jostain haettua uuden vastaavan. Toisen puolen tilanne lienee se pelkkä säätö onneksi.
Kunhan tähän saa sen leiman haettua siirrytään tosissaan kilpurin kimppuun.

sunnuntai 26. tammikuuta 2020

Jotain pientä...

Viime viikolla kärrättiin tallia tyhjäksi. Kilpuri sekä purettu siviiliauto siirtyivät oikaisupajan hellään huomaan ja palaavat sieltä jonkun ajan kulttua.

Täten nyt on hyvää aikaa purkaa tuo siviiliauton moottori, jossa jokin vika on kun kertalaakista ajossa sammunut. Korjaamolla oli epäilty runkolaakeri vikaa.
Kaikki näyttikin ihan ok:lta aika pitkään, pakopuolella yhdessä sylinterissä oli märkää öljyä, joten tässä sylinterissä lienee jotain vikaa. Vika rupesi paljastumaan kun otin imusarjan irti. Tuon puolikkaan venttiilin tuskin kuuluisi tuossa olla... Imusarjassakin helisi ventiilin palasia.

Noh kansi irti ja tosiaan yksi imuventiili on palasina ja luonnollisesti tuhonnut myös mäntää. Itse sylinteri näyttää ihmeellisen ehjälle. Onko siellä kuitenkin sitten vielä runkolaakerissakin vikaa, se jää seuraavalle kerralle selvitettäväksi... Jo nyt tämä toki meinaa sitä, että yllättävän vähän osia tästä saattaakin jäädä käyttökelpoiseksi.

lauantai 11. tammikuuta 2020

Ekaa kertaa

Eikun moottorin kimppuun. Ajatuksena kun olisi se ralliautonkin moottori tuohon pukkiin nostaa, niin täytyy tämä paloiteltava saada alta pois.

Tämä on nyt sitten ensimmäinen kerta kun tälläiseen urakkaan lähden. En ikinä venttiilikoppia pidemmälle ole itse moottoria purkanut, Daihatsun kannen avausta olen vierestä kerran katsonut. Nytkin vielä lähinnä päälipuolelta osia purin, ne nyt joka tapauksessa pitää saada tieltä pois.

Näitä osien eroavaisuuksia on hauska katsella Peugeotin tietopalvelusta. Esimerkiksi latureita on tehdas laittanut 15:sta erilaista tyyppiä, mutta kaikki sellaisia että sopivat ristiin. Käytännössä tässä purettavassa on esimerkiksi 80A laturi kun kilpurissa puolestaan 90A laturi. Jätetään nyt varalle tuollainen 80A laturikin, senkin kun pitäisi komeasti riittää teholtaan...

maanantai 6. tammikuuta 2020

Kuljetusvalmis

Viimeinen silaus vielä ja nyt se olisi valmis kuljetettavaksi oikaisuun. Optimistisena vaihdoin traileriin jo talvirenkaatkin alle, eiköhän tämä kuukauden sisällä saada viedä oikaisuun...

Samalla reissulla nostettiin pikkuveljen kanssa purettava moottori pukkiin kiinni, mukavampi purkaa siinä kun lattian tasolta. Sen kanssa saa olla kyllä älyttömän tarkkana, että mitkä osat ovat oikeasti samoja. Vaihdelaatikko oli jo tosiaan tiedossa, että on eri, täten heti heräsi kysymys mitenhän kytkimen osat... Todella loogiset: levy ja paineasetelma samat, painelaakeri ja vauhtipyörä erit. Mikä näiden osien todellinen ero sitten on ralliautoon nähden, se on mysteeri vielä, mutta osanumeroiden perusteella tällä hetkellä mennään.

keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Uusi vuosi, vanhat kujeet

Heti uuden vuoden alkajaiseksi tallille. Heti kun kirjoitin tuosta takapää murheesta, välähti kotona pieni ajatus. Ettei siinä jousijalassa vaan olisi lukitus... Olihan siinä. Sen jälkeen lähteekin "yllättäen" aika helposti pyörimään, toki soraakin välissä on melkoisesti. Pienet säädöt ja testailut ja avot, toinen nurkka sopivaan korkeuteen että jää varmasti tilaa korin ja renkaan väliin.

Seuraavaksi katon kimppuun, siellä kun vielä oli kattoskooppi paikallansa. Kohtalainen ihme, mutta kattoskuuppihan jäi ehjäksi tästä kaadosta, osuma tuli sen verran sopivassa kulmassa että painoi kattoon skoopin muotoisen lommon suojaksi. Tämä kun keväällä kasattiin, tuli siitä sekoitus popniittejä ja pultteja. Nyt se kyllä kostautui kovasti, oli melkoisen työläs operaatio saada molempia irti, ehkä täytyy takaisin asennukseen vähän uudelleen suunnitella asiaa...

Viimeiseksi tuli irroitettua elintenluovuttajasta vaihdelaatikko irti moottorista, se kun jää joka tapauksessa ylimääräiseksi. Nyt olisi se moottori valmis nostettavaksi pukkiin. Moottorihan tullaan purkamaan osiksi, siltä osin mitä ehjää siitä sattuu löytymään...