Taka-akselin takaisin asennus onnistui melko vaivatta. Aikaahan siinä toki pari tuntia meni, että kaikki varmasti sai piukkaan ja oikein paikalleen. Ranskalaisen insinöörin päähän pistojakin vähän muutettiin, eli akselin pultti käännettiin ympäri, nyt teoriassa pystyy akselinkin irrottamaan ilman kannakkeiden irrotusta. Toki helpommalla voi aina päästä irrottamalla myös kannakkeen.
Auto on nyt kolmella tassulla, hanttarin puolen nurkka on vielä kasaamatta loppuun. Auto kun taas tulee neljälle pyörälle olisi seuraava operaatio moottorin takaisin laitto. Sitä ennen toki tehdään tarvittavat huoltotoimenpiteet sillekkin. Käytännössä ajattelin siihen jakohihnan, tulpat ja öljyt vaihtaa. Laturin hihnakin tulee pakosta uusiksi kun ilmastoinnin poistin, se tuli tänään mittailtua ja enään täytyy löytää sopiva hihna. Ilmastoimattoman hihna kun ei sovi, on erilaisella laturilla varustettu ne versiot.
Sen jälkeenhän jos ja kun kaikki toimii pitäisi olla melko äkkiäkin jopa valmista...
sunnuntai 30. heinäkuuta 2017
keskiviikko 26. heinäkuuta 2017
Välillä näinkin
Ajattelin, että kyllähän sitä nyt arki-illassakin ehtii ne taka-akselin uudet puslat paikallensa laittaa. No ehti tosiaan. Asennukseen meni yhteensä molempien osalta noin 10 minuuttia. Mukavaa vaihtelua moinen...
Kun nyt kerta tallille oli lähdetty (matkaa kotoa se n. 30km) niin pitihän sitä sitten jotain muutakin tekemistä keksiä. Katselin kojelautaa ja totesin, että tehdään nyt ne vähän kesken jääneet keskikonsolin johdotukset loppuun. Sieltä kun ei puuttunut enään virtalukon takaa virransyöttö noille panelin katkasijoille. Muutama johdon pätkä ja vólá se on siinä. Hyvinhän se tuonne sopii. Eipä ole kojelaudassakaan enään käytännössä mitään tekemättä, muutama paneli vaan paikallensa ja ratti kiinni. Tosin ennen sitä taidan haluta testata, että kaikki sähköhommat toimii...
Seuraavaksi tarvitsisi nostaa taka-akseli takaisin paikallensa. On sen verta painava möhkäle, että siihen en yksin pysty. Helpompi kohdistellakkin paikallensa kun on apupari käsiä. Pakoputki olisi ehkä mukava laittaa ennen akselia, mutta vein sen vasta viime viikolla työn alle joten tuskin vielä ensi viikoksi valmistuu.
Kun nyt kerta tallille oli lähdetty (matkaa kotoa se n. 30km) niin pitihän sitä sitten jotain muutakin tekemistä keksiä. Katselin kojelautaa ja totesin, että tehdään nyt ne vähän kesken jääneet keskikonsolin johdotukset loppuun. Sieltä kun ei puuttunut enään virtalukon takaa virransyöttö noille panelin katkasijoille. Muutama johdon pätkä ja vólá se on siinä. Hyvinhän se tuonne sopii. Eipä ole kojelaudassakaan enään käytännössä mitään tekemättä, muutama paneli vaan paikallensa ja ratti kiinni. Tosin ennen sitä taidan haluta testata, että kaikki sähköhommat toimii...
Seuraavaksi tarvitsisi nostaa taka-akseli takaisin paikallensa. On sen verta painava möhkäle, että siihen en yksin pysty. Helpompi kohdistellakkin paikallensa kun on apupari käsiä. Pakoputki olisi ehkä mukava laittaa ennen akselia, mutta vein sen vasta viime viikolla työn alle joten tuskin vielä ensi viikoksi valmistuu.
sunnuntai 23. heinäkuuta 2017
Ensimmäinen on aina pahin
Taka-akselin puslat. Olihan operaatio.
Perjantaina aloitettiin, melkolailla heti paljastui että tässä on samankaltaiset muovikehäiset puslat mitä moottorin kannakkeessakin. Se oli helpoitus, pitäisi olla aika paljon helpompi operaatio luvassa...
Puslan reunoja naputtelen irti metallista, hyvin on pehmeää lähtee varmaan ihan helposti. Vaan ei sitten millään. Noh jos löisi vähän useamman meisselin tähän niin "pakottaisiko" ne sen ulos. Seitsemännen ruuvimeisselin kohdalla otan kuvan ja totean, ei näin.
Tänään sitten uusilla ideoilla uusi yritys, puslan kehä meisselillä rikki, jokohan nyt lähtisi. Noh pikkuhiljaa rupeaa liikkumaan ja ensimmäinen pusla täten irti, irroitusaika yhteensä noin 3 tuntia.
Eikun akseli ympäri ja toisen puolen puslan kimppuun. Ensiksi meisseli läpi reunasta, sitten meisseli poikittain ja kehä rikki. Sitten kevyesti koko puslan ympäri, että on irti akselista. Lähtisköhän tämä sitten jo keskeltä naputtamalla... kyyyyllähän tämä lähtee. Irroitusaika noin 15 minuuttia.
Mitenköhän käy uusien asennuksessa...
Perjantaina aloitettiin, melkolailla heti paljastui että tässä on samankaltaiset muovikehäiset puslat mitä moottorin kannakkeessakin. Se oli helpoitus, pitäisi olla aika paljon helpompi operaatio luvassa...
Puslan reunoja naputtelen irti metallista, hyvin on pehmeää lähtee varmaan ihan helposti. Vaan ei sitten millään. Noh jos löisi vähän useamman meisselin tähän niin "pakottaisiko" ne sen ulos. Seitsemännen ruuvimeisselin kohdalla otan kuvan ja totean, ei näin.
Tänään sitten uusilla ideoilla uusi yritys, puslan kehä meisselillä rikki, jokohan nyt lähtisi. Noh pikkuhiljaa rupeaa liikkumaan ja ensimmäinen pusla täten irti, irroitusaika yhteensä noin 3 tuntia.
Eikun akseli ympäri ja toisen puolen puslan kimppuun. Ensiksi meisseli läpi reunasta, sitten meisseli poikittain ja kehä rikki. Sitten kevyesti koko puslan ympäri, että on irti akselista. Lähtisköhän tämä sitten jo keskeltä naputtamalla... kyyyyllähän tämä lähtee. Irroitusaika noin 15 minuuttia.
Mitenköhän käy uusien asennuksessa...
perjantai 14. heinäkuuta 2017
Ranskalainen logiikka
Tallille mennessä mietin mitä rupeaisi seuraavaksi tekemään. Vaihtoehdoiksi tuli joko sähköhommien / kojelaudan viimeistely tai taka-akselin irroitus. Totesin sisustahommien olevan hieman turvatonta, auton keula kun on pukkien päällä niin ei oikein sisälle viitsisi mennä loikkimaan. Täten katse taka-akseliin.
Turvallisuudesta voi siinäkin olla montaa mieltä, nyt kun auto piti sitten nostaa neljän pukin varaan, toki toisessa etunurkassa on rengaskin jo taas paikallansa. Moista urakkaa ei ole koskaan aikasemmin tullut koitettua ja koska ohjeiden lukeminen olisi aivan yliarvostettua, suoraan toimintaan!
Äkkiseltään totesin, että ensimmäisenä täytyy irroittaa iskarit. Alapään pultista löytyikin sitten hieno ratkaisu. Vasemmalla puolella 13mm, oikealla puolella 17mm. Ja mikähän insinöörin kuningas idea tämä taas oli... Ei siinä pultit suostuivat mukavasti yhteistyöhön joten iskarit oli nopeasti irroitettu. Jarruputkikin lähti todella hyvin irti liitoksestaan joten kaikki olisi valmista itse akselin pulttien avaamiseen.
Sittenhän se ranskalainen insinööri pääsikin taas iskemään. Oli keksinyt, että 18mm todella hyvä pultinkannan koko. Noh tämä on tosin tuttua jo etuiskareista, sielläkin sama kummajainen. Toki sen verran murhetta aiheutti, että hanttarin puolella ei pystynyt pulttipyssyä käyttämään, sekun ei tankin ja pultin kannan väliin mahtunut. Kuskin puolella kun menee pakoputki niin tilaa oli riittävästi.
Pultit aukeavat ihan mukavasti ja kuskin puolelta homma saadaan aika äkkiä valmiiksi. Hanttarin puolella rupean availun aikana hieman epäilemään, että mahtuukos muuten tuo pultti tuohon kannakkeen ja tankin väliin. Noh eihän se mahtunut.
Hetken siinä kiroan sitä insinööriä joka keksi laittaa pultin näin päin, se olisi kyllä toisinkin päin voinut olla... Tankkia en missään nimessä haluaisi irrottaa, mutta hetkinen. Tuo akselin kannakkehan olisi neljällä pultilla. No eikun auki... Tottahan toki siinäkin kahta eri kokoista pulttia, turhaa nyt samanlaisia käyttää, mutta pääasia että irtoaa ja täten koko akselikin saatu lattialle. Saattaa olla kasaamisvaiheessa jopa helpompi ottaa kannakkeet irti ja laittaa akseliin kiinni, mutta aika näyttää.
Seuraavaksi ihmettelemään miten akselin puslat saadaan irtoamaan...
Turvallisuudesta voi siinäkin olla montaa mieltä, nyt kun auto piti sitten nostaa neljän pukin varaan, toki toisessa etunurkassa on rengaskin jo taas paikallansa. Moista urakkaa ei ole koskaan aikasemmin tullut koitettua ja koska ohjeiden lukeminen olisi aivan yliarvostettua, suoraan toimintaan!
Äkkiseltään totesin, että ensimmäisenä täytyy irroittaa iskarit. Alapään pultista löytyikin sitten hieno ratkaisu. Vasemmalla puolella 13mm, oikealla puolella 17mm. Ja mikähän insinöörin kuningas idea tämä taas oli... Ei siinä pultit suostuivat mukavasti yhteistyöhön joten iskarit oli nopeasti irroitettu. Jarruputkikin lähti todella hyvin irti liitoksestaan joten kaikki olisi valmista itse akselin pulttien avaamiseen.
Sittenhän se ranskalainen insinööri pääsikin taas iskemään. Oli keksinyt, että 18mm todella hyvä pultinkannan koko. Noh tämä on tosin tuttua jo etuiskareista, sielläkin sama kummajainen. Toki sen verran murhetta aiheutti, että hanttarin puolella ei pystynyt pulttipyssyä käyttämään, sekun ei tankin ja pultin kannan väliin mahtunut. Kuskin puolella kun menee pakoputki niin tilaa oli riittävästi.
Pultit aukeavat ihan mukavasti ja kuskin puolelta homma saadaan aika äkkiä valmiiksi. Hanttarin puolella rupean availun aikana hieman epäilemään, että mahtuukos muuten tuo pultti tuohon kannakkeen ja tankin väliin. Noh eihän se mahtunut.
Hetken siinä kiroan sitä insinööriä joka keksi laittaa pultin näin päin, se olisi kyllä toisinkin päin voinut olla... Tankkia en missään nimessä haluaisi irrottaa, mutta hetkinen. Tuo akselin kannakkehan olisi neljällä pultilla. No eikun auki... Tottahan toki siinäkin kahta eri kokoista pulttia, turhaa nyt samanlaisia käyttää, mutta pääasia että irtoaa ja täten koko akselikin saatu lattialle. Saattaa olla kasaamisvaiheessa jopa helpompi ottaa kannakkeet irti ja laittaa akseliin kiinni, mutta aika näyttää.
Seuraavaksi ihmettelemään miten akselin puslat saadaan irtoamaan...
sunnuntai 9. heinäkuuta 2017
Jämäkkää
Siellä se on takaisin paikallansa ja ero on huomattava. Niin huomattava, että oli melkoinen taistelu saada sekä alapallo kiinni tukivarteen takaisin, että sen jälkeen napa kiinni tolppaan. Niin paljon tuo jäykistyi, ei liiku lähellekkään niin hyvin enään käsivoimin. Vetareiden asennusta odotellessa...
Toisen puolen alapallonkin sain vaihdettua kun älysin kiinnittää tolpan sidontaliinalla koriin niin oli vähän helpompaa vaihtaa... Sitten pohdin hetken, että mitähän tekisi, toisen puolen tukivarresta kun puuttuu vielä toinen pusla, siitä kun tehdään muotti "pahan päivän" varalle. Niin, moottorissahan on myös kumityyny mikä pitäisi vaihtaa. Pitäisi varmaan irroittaa se kannatin lohkosta.
Se olikin sitten helpommin sanottu kuin tehty. Samassa kannakkeessahan oli kiinni se jättämäni vetarin loppu. Sanotaan näin, että se kannake ei ehkä ollut suunniteltu irroitettavaksi vetarin kanssa, mutta juuri ja juuri sekin onnistui.
Tänään sitten purkamaan sitä kannaketta. Aikani siinä koitin vetoakselia irroittaa, vieläkään en ymmärtänyt miten sen kuuluisi irrota, joten eikun katse kumityynyn puoleen.
Se tuntui huomattavasti pehmeämmälle mitä tukivarsien vastaavat ja tuntui aika hyvin lähtevän irti jopa ihan kokonaisena ilman suurempaa hajottamista... KOPS.
No mikä se nyt oli...
Vetoakseli päätti sitten tärinästä irroittautua ihan itsestään. Oli vain niin hyvin jämähtänyt etten aikaisemmin sitä saanut irti. Täytyy kasatessa pohtia vaatisiko se lievää rasvausta.
Mutta syy siihen kumityynyn erikoiseen pehmeyteen? Siinä ei ollutkaan metallista reunaa vaan jostain poly- materiaalista. Erikoista, mikähän tässä ollut ajatuksena...
Kun tämä projekti sujui vauhdikkaasti tuli sitä tutkailtua takapäätä ja muutama pikkuhomma hoidettua alta pois. Esimerkiksi antennin reikään on hyvä laittaa tulppa ettei tule ylimääräistä vettä ohjaamoon. Ja tulipahan koitettua, että varapyöräkoteloon mahtuu hyvin rallirengaskin, ainakin sorapyörä.
Toisen puolen alapallonkin sain vaihdettua kun älysin kiinnittää tolpan sidontaliinalla koriin niin oli vähän helpompaa vaihtaa... Sitten pohdin hetken, että mitähän tekisi, toisen puolen tukivarresta kun puuttuu vielä toinen pusla, siitä kun tehdään muotti "pahan päivän" varalle. Niin, moottorissahan on myös kumityyny mikä pitäisi vaihtaa. Pitäisi varmaan irroittaa se kannatin lohkosta.
Se olikin sitten helpommin sanottu kuin tehty. Samassa kannakkeessahan oli kiinni se jättämäni vetarin loppu. Sanotaan näin, että se kannake ei ehkä ollut suunniteltu irroitettavaksi vetarin kanssa, mutta juuri ja juuri sekin onnistui.
Tänään sitten purkamaan sitä kannaketta. Aikani siinä koitin vetoakselia irroittaa, vieläkään en ymmärtänyt miten sen kuuluisi irrota, joten eikun katse kumityynyn puoleen.
Se tuntui huomattavasti pehmeämmälle mitä tukivarsien vastaavat ja tuntui aika hyvin lähtevän irti jopa ihan kokonaisena ilman suurempaa hajottamista... KOPS.
No mikä se nyt oli...
Vetoakseli päätti sitten tärinästä irroittautua ihan itsestään. Oli vain niin hyvin jämähtänyt etten aikaisemmin sitä saanut irti. Täytyy kasatessa pohtia vaatisiko se lievää rasvausta.
Mutta syy siihen kumityynyn erikoiseen pehmeyteen? Siinä ei ollutkaan metallista reunaa vaan jostain poly- materiaalista. Erikoista, mikähän tässä ollut ajatuksena...
Kun tämä projekti sujui vauhdikkaasti tuli sitä tutkailtua takapäätä ja muutama pikkuhomma hoidettua alta pois. Esimerkiksi antennin reikään on hyvä laittaa tulppa ettei tule ylimääräistä vettä ohjaamoon. Ja tulipahan koitettua, että varapyöräkoteloon mahtuu hyvin rallirengaskin, ainakin sorapyörä.
sunnuntai 2. heinäkuuta 2017
41mm???
Perjantaina kävin yrittämässä ensimmäisiä puslia takaisin paikalleen. Kovin hankalalle sekin tuntui, jotenkin en saanut puslaa menemään mitenkään hyvässä asennossa. Noh yhden sain paikalleen ja sen viimeisen vanhan irroitettua joten päätin kääntää katseeni alapalloihin.
Tuli nimittäin todettua, että ne on nyt järkevää vaihtaa. Tukivarsia kun ei ole tarkoitus kovinkaan useasti irroitella, joten nyt hyvin vaihdettavissa. Ja kun maksoivatkin vain parikymppiä kappale oli asia sitä myöden selvä. Alapallot oli jo haettuna joten eikun irrottamaan... hetkinen. Tässähän on melkoisen iso kanta. Tarkemmin mitattuna 41mm. Ei muuten löydy mitään niin isoa jakoavaintakaan edes varastosta...
Kätevinhän se olisi hylsyllä irroittaa, mutta tarvitsisi olla vielä pitkä hylsy siinä tapauksessa. Lauantaina sitten etsiskelemään, ensimmäisestä kaupan ovesta sisään ja... täällä on hyllyssä 41mm pitkä hylsy. Hieman naurahdin, oletin sen etsimisen olevan aikapaljon hankalampaa.
Tänään sitten innoissaan irroittamaan ja toisen sainkin irti ja uuden tilalle. Toiseen ei vaan voimat riittäneet. Toisaalta sen sijaan sain pari puslaa lisää paikallensa, joten nyt tuo kuskin puolen nurkka olisi periaatteessa valmis kasattavaksi takaisin.
Tuli nimittäin todettua, että ne on nyt järkevää vaihtaa. Tukivarsia kun ei ole tarkoitus kovinkaan useasti irroitella, joten nyt hyvin vaihdettavissa. Ja kun maksoivatkin vain parikymppiä kappale oli asia sitä myöden selvä. Alapallot oli jo haettuna joten eikun irrottamaan... hetkinen. Tässähän on melkoisen iso kanta. Tarkemmin mitattuna 41mm. Ei muuten löydy mitään niin isoa jakoavaintakaan edes varastosta...
Kätevinhän se olisi hylsyllä irroittaa, mutta tarvitsisi olla vielä pitkä hylsy siinä tapauksessa. Lauantaina sitten etsiskelemään, ensimmäisestä kaupan ovesta sisään ja... täällä on hyllyssä 41mm pitkä hylsy. Hieman naurahdin, oletin sen etsimisen olevan aikapaljon hankalampaa.
Tänään sitten innoissaan irroittamaan ja toisen sainkin irti ja uuden tilalle. Toiseen ei vaan voimat riittäneet. Toisaalta sen sijaan sain pari puslaa lisää paikallensa, joten nyt tuo kuskin puolen nurkka olisi periaatteessa valmis kasattavaksi takaisin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)