Kaikkea sitä

Vaikka kisapaikka olisi kuinka lähellä, niin ennen kukonlaulua sinnekkin täytyy näemmä lähteä. Kisapaikallehan oli matkaa tallilta 15 kilometriä, mutta silti jo seitsemältä tarvitsi kotoa lähteä. Radantutustumisessa kävi nopeasti ilmi, että keli vaikutti vielä liukkaammalta mitä viime vuonna. Vaikka potkukelkka olikin alla niin olisi nastakenkiä kaivannut...
1. Kierros:
Lähdöstä ei meinaan millään lähteä, oli vielä sen verran liukas lähtöpaikka. Mutta muuten tuntuu pirun hyvälle, yritystäkin eksyi vähän mukaan kunnes...
Radan loppupuolella olevasta hyppyristä oli kaksi numeroa minua ennen tehty kevätjuhlaliikkeitä sen verta, että auto tiellä savuamassa. Minun edelle lähtenyt ohitti paikan vain liputuksen turvin, mutta minut pysäytettiin, jotta henkilöstö siirsi autoa pois tieltä. Vähän toista minuuttia paikallaan ja sitten hiljaksiin maaliin ja eikun suoraan lähtöalueelle odottelemaan uusintaa.
... Jota ei koskaan minulle annettu, koska punaista lippua ei lähdössä ollu nostettu. Vai niin...
2. Kierros:
Vähän oli mennyt maku ajamiseen, mutta tulipahan ajeltua. Koitin mennä urissa, mutta kun uria tahtoi olla 4-5 kappaletta niin sen uran löytäminen missä suurin osa olisi mennyt oli vähän haastavaa. Noin äkkiseltään olisi ensimmäisellä kierroksella tullut parempi aika, mutta sitä on mahdoton varmistaa...
Tuloksena luokan viimeinen eli toinen sija, sattumalta sitten kaksi palkittiinkin. Joten yli tunnin odottelun jälkeen säälipokaali kainalossa kohti kotia. Johan siellä taas seitsemän aikoihin oltiinkin...

Noin 99% todennäköisyydellä talvikausi jää tähän, katsellaan sitten taas keväämmällä, mitä, missä, millä ja milloin...