Lähtökohdathan kisaan olivat mitä parhaimmat. Kuskille ja kartturille molemmille ensimmäinen kilpailu ikinä, vähän oli autolla sentään etukäteen ajettu ja minäkin taisin olla kerran käynyt istumassa kyydissä testejä. Kun kisaan oltiin ilmoittauduttu niin minulla tosin tuli mieleen yksi pikku juttu... Olin tuolloin abiturientti ja siinä kun tiettyjä päivämääriä merkkailin niin aivan, minähän olen perjantaina vielä abiristeilyllä. Se saattoi aiheuttaa kuljettajalle pientä ylimääräistä jännitystä ja sainkin myöhään perjantai iltana varovaisen puhelun, eettää miiiissäs kunnossa sitä ollaan? Ihan täysin pelikunnossahan sitä oltiin, ääni oli ehkä aavistuksen vielä käheä silloin, mutta kyllä sitäkin oli risteilystä jäänyt.
Jäähän se vähän ylös jos jättää konepellin tukikepin vähän väärään väliin...
Tämän jälkeen oli pienen siirtymän aika, sillä kilpailun keskuspaikka oli Häijää jonne oli reipas 20 kilometriä matkaa. Kisapaikalle päästään ja eikun ilmoitustaululta kyttäilemään lähtöön oikeutettujen listaa.... meidän nimehän ei muuten ole täällä. Sitten kiirellä etsiskelemään vähän yhteystietoja ja muutaman puhelun myötä saamme varmistuksen, että joo kyllä te lähtemään pääsette. Jossain kohtaa alueella pyöriessä onnistun kartturin kellonikin tiputtamaan asvaltille ja yksi napeista saman tien hieman rikki... Noh eikun matkaan!
Ensimmäistä erikoiskoetta päästään muutama kilometri ja todellisuus iskee aika lujaa. Oletimme, että taakse lähtenyt Nissan Micra KitCar on kyllä meitä nopeampi, mutta että nyt jo tulossa ohi meistä pätkällä! Jatketaan nyt vaan varman päälle... Toinen erikoiskoe sujuukin jo omasta mielestämme paremmin ja maalissa riemuitsemme kun emme hävinneet Micralle enää juuri mitään, vain joitain sekunteja! Todellisuudessa fläppitaululle oli laitettu väärä minuutti, joten olimme siis hävinneet vähän yli minuutin...
Kolmas erikoiskoe oli aika pitkä, taisi olla jopa yli 20 kilometriä. Aika pitkään ajellaan ja sitten huomataan että meidät on pätkällä saavutettu ja annetaan tietä. Todellisuus tässäkin tapauksessa paljastui kisan jälkeen kilpailijakoosteesta, olivat useamman kilometrin olleet meidän perässä ja emme olleet huomanneet... Huollossa lisävalot nokalle ja vielä pari pätkää lisää ja maali nähdään! Paljon kärjelle hävittiin, mutta väliäkös tuolla. Tosin kisapaikallahan ei tuloksia edes ollut, tuossa kisassa ei paljon online tuloksiakaan ollut tarjolla ja ainoat tulokset taitavat olla Kitissä olevat lopputulokset.
Kisan jälkeen kamera irti ja eikun kattomaan mitäs se tallensi. Olin vähän rakennellut siihen omia viritelmiä, tottahan toki piti saada äänet kameralle. Kypäräpuhelinyksikkönä oli isältäni löytynyt, jostain 90-luvun puolivälistä peräisin oleva OMP yksikkö, johon muutaman adapterin avulla olin saanut kaapattua ääntä kameralle. Systeemin varjopuoli oli se, että minä en kuullut mitään mitä kuski mahdollisesti puhui... Ja kameraan olin laittanut kiinni laajakuvalinssin, jotta tulisi mahdollisimman hyvä kuva. Asia jota en tiennyt oli se, että sen kanssa ei voi käyttää ollenkaan zoomia, menee kuva aivan sumeaksi. Tämä asia selvisi aika äkkiä kilpailun jälkeen... Kun käytin kameraa useasti kilpailuiden kuvaamiseen oli kameraan jäänyt jonkin verran zoomia edellisestä käyttökerrasta ja vola aivan katsomakelvotona materiaalia tuloksena.
Että semmoinen oli minun ensi kosketus tähän lajiin. Nimesin tämän tahallaan part 1, koska taidan jossain kohtaa kirjoitella jotain muitakin muistoja näistä kartturointi ja vuokra-autoilu ajoista.
Loppuhuomiona mainittakoon, että tuohon kisaan ostamista varusteista ainoastaan yksi on yhä käytössä. Nimittäin kypärä on selvinnyt koko tämän 10 vuotta mukana ja käyttökelpoisena. Tosin tämä kuluva vuosi on viimeinen, sitten tulee jatko-aikakin hyväksynnässä umpeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti