Kuukaudessa on jonkin verran taas tapahtunut. Näiden kirjoitusten kirjoittelu on jäänyt vähän jälkeen, mutta otetaampa pieni pikakelaus.
Nuottiauton alapallonivel saatiin pienen tappelun jälkeen vaihdettua ja täten siihen saatiin vuodeksi katsastus voimaan. Ralliautoa puolestaan viimeisteltiin pikkuhiljaa ja takapäähän koitettiin jälleen kerran keksiä uusi este soran kertymiselle. Tällä kertaa ihan yhtenäisen muovilevyn muodossa. Sitten oli aika testata, autolla kun olin itse viimeksi kilpavauhtia ajanut viime vuoden syyskuussa...
Ja kammottavaa pumppausta se olikin. Eikä sujunut ihan putkeen. Ensin takajarrusta keitti nesteet, kun ne saatiin ilmattua kuntoon, päätti moottorin alempi kannake jälleen kerran pettää. Niin ja ei se pohjasuojakaan ihan onnistunut, pakoputken muotoinen reikähän siihen suli vaikka kovin ei pitänyt siihen osua. Tässä kohtaa motivaatio oli rehellisesti sanottuna pakkasen puolella. Mutta autolle oli sovittu teippausaika, joten eikun teipparia kohden.
Sillä aikaa kun teippari teippasi, minä irroittelin ja asentelin uutta moottorin kannaketta. Auto saatiin ulkoisesti ja sisäisesti kilpailukuntoon, joten eikun sitten vaan lauantai aamulla kohti Saloa.
Tällä kertaahaan ajettiin sitten nuotista, treeneissä ei juurikaan sitä saatu testattua/treenattua kun keskittyminen meni kaikkeen muuhun. Nuotitusjakso vähän pelotti etukäteen, mutta positiiviseksi yllätykseksemme ehdimmekin nuotittamaan kaikki pätkät kolmeen kertaan. Positiivista oli myös se, että kolmannella kerralla ei enää juuri muutoksia pätkillä tarvinnut tehdä. Täten fiilis oli ihan hyvä lähtiessämme kilpailuun, olihan meille annettu lähtönumeroksikin peräti numero 1, eipähän tarvitse urassa ajaa.
Mutta se ilo oli todella lyhyt. EK 1 lähdöstä kiihdytys ja lähden vaihtamaan kakkoselle... vaan kakkosta ei koskaan löydy. Sen sijaan jostain syystä menee kolmonen päälle ja se onkin sitten tasan ainoa vaihde mikä löytyy, ei edes vapaata. Jaahas. Eikun hätävilkut päälle ja ajelemaan pätkä läpi. Päästään pätkän maaliin ja jopa siirtymälle, eikun auto kärrylle ja kotiin.
Vikadiagnoosihan on liki sama mitä joulukuussa. Sillä erolla, että "sokka" ei kadonnut. Se vain irtosi kannakkeestaan. Taitaa olla kannake väljä...
Noh, nyt on varaosia tilattu. Tavoite SM-rallin ajamisesta SM-luokassakin jää nyt kevään osalta haaveeksi, sen verran hankala rengassääntö taiottiin siihen kilpailuun. Mutta sehän ei koske lisäluokkaa, joten eikun paperit sisään. Mitään varmuuttahan ei vielä ole, että kisaan asti päästään, mutta yritetään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti