Viimeiset vielä

Kun sisusta tuli tyhjäksi, oli seuraavaksi syytä tyhjentää myös konehuone. Paljon pieniä juttuja sieltä oli jo tullut purettua ja siinä huomattua, että onhan tuo autojen rakentaminen kehittynyt. Daihatsussa kun esimerkiksi johtosarja oli yhtä puuta, tässä moottorissa olevat johdot ovat oma johtosarjansa ja tulevat yhdellä liitoksella muuhun järjestelmään. Täten ei tarvinnut irroitella suotta mitään liittimiä moottorista.

Vetoakselitkin ovat aika erilaiset, toki autokin on aivan eri kokoinen mitä aikaisemmat autoni. Tästä syystä kartturin puolen vetari on kaksiosainen. Pitkään yritin sitä kokonaisena vaihdelaatikosta asti irroittaa mutta en millään päässyt ymmärrykseen, että mitenhän se olisi tapahtunut... Täten puramme vetarin keskeltä, onhan noita niveliä ennenkin auottu. Toki yleensähän siinä nivelessä on jotenkin säädettävä kiristysrengas, tässä kun oli mallia kiinteä rengas. Ja löytyihän sieltä sisältä jousikin... olisikohan pitänyt jättää purkamatta, ehkä, sen näemme kasatessa...

Pikkuhiljaa lähestyi hetki kun auton voisi viedä kaaritettavaksi. Putket kun tässä kohtaa olivat jo varastossa.

Kevennys

Koska auto tiedetään ylipainoiseksi, on tehtävä kaikki järkevästi (niin työllisesti kuin rahallisesti...) mahdollinen keventääkseen sitä. Tähän kuuluu myös korissa olleiden "massojen" poisto. Useampi minulle sanoi, että ne lähtee ihan helposti, vähän kopauttelet lekan kanssa ja irtoo mukavasti isoina paloina. Vaikka kuinka kopauttelin, en saanut yhtään mitään irtoamaan.

Eikun talttapäinen meisseli käteen ja sitten kopauttelemaan. Noh, kyllähän tämä nyt irtoaa... muttei ihan kovin isoina paloina. Niin ja tuo liima millä ne on liimattu jää melko totaalisesti koriin silti edelleen. Siinähän sitä menikin pari viikonloppua melkoisen kätevästi, ensiksi koko kori läpi meisselin ja nuijan kanssa. Sitten pikainen imurointi ja siirtyminen vaiheeseen kaksi. Porakoneeseen ja teräslankapäihin. Jälleen koko kori läpi noilta kohdin ja puhdastahan siitä rupesi syntymään.

Tämän jälkeen jälleen imurointi ja voitiin todeta, että arviolta kymmenisen kiloa tavaraa saatiin korista pois. Jännä nähdä mihin tulee lopullinen paino kisakuntoisena päätymään...

Johtoviidakko

Taas tuli yli kuukauden tauko, ralliauto kun laitettiin siihen kuntoon, että kisaamaan pääsi. Kisa meni taas miten meni ja auto myyntiin. No tällähän kertaa se sitten menikin kaupaksi ja sitä kautta talli tyhjeni mukavasti. Eikun täydellä temmolla Pösön kimppuun!

Sisusta rupesi sähköjohtojen purkua vaille tyhjä olemaan, mutta muutama liitin erityisesti tankin seudulla tuntui hannaavan kovin vastaan. Kunnes tuli tutkittua johtoja tarkemmin. Hetkinen, eihän tämä olekkaan yhtä sarjaa kaikki! Tästähän lähteekin ohjaamoon liittyvät johdot erikseen!

Kuvassa on siis ohjaamon johtosarja, valaistus, airbagit jne. Painaa muuten melkoisesti sekin pelkästään. Hetken päästä löysin ne viimeiset liittimet siihen moottorikin johtosarjaan, jolloin sekin tuli saatua pihalle.

Yritin muistaa purkaessa aina "värikoodata" (säilytetään / poistetaan) ja kirjoittaa jokaisen johdon päähän mistä se oli peräisin. Noin teoriassa pitäisi helpoittaa kasaus vaiheessa ja erityisesti johtosarjojen kevennys vaiheessa...

Varmistus vain

Pikkuhiljaa vuoden vaihdetta kohden sain keulaakin purettua. Kauheesti ei isoja yllätyksiä tullut vastaan. Ohjaustehostimen sähköliitin oli aivan rasvassa, tainut vuotaa joskus. Toki se oli positiivinen yllätys, että onkin sähköinen tehostin, ei tarvitse hihnan pois paikaltaan lähtemistä pelätä. Pumpun sijainti on vähän riskaabeli, heti puskurin takana kartturin etunurkassa. Ei parane oikoa liikaa...

Pyöränkotelothan tässä on todella isot, ei tarvitse murehtia että tulisi kilpapyörillä ahdasta. Mutta yhtä lailla kuljettajan puolella on etunurkkaan laitettu tavaraa. Siellä on puolestaan ABS-yksikkö, jota kautta kaikki jarruputket kulkevat. Senhän saisi poistaa, mutta taidan päästä paljon vähemmällä tappelulla kun annan sen olla paikallaan. Ottaa vain sulakkeen kisakäyttöön pois paikaltaan. Mutta ei parane siis kuskin nurkallakaan liikaa oikoa...

Tammikuun puolella sitten vähän houkutteli taas kilvanajo, joten tuli perus öljyjä yms. tilailtua Daihatsuun, mutta samassa jo valmiiksi tuo turvapuskurikin kun vajaan neljäkymmpiä vain maksoi. Pakkohan se oli saman tien sovitellakkin, että pitihän silmämääräinen arvio vaurioista paikkansa. Onneksi piti, puskuri menee ihan suoraan paikalleen ilman mitään murheita.

Mock-up

Sisustan purku hidastui kojelaudan purun jälkeen, lämppäriä kun ei saisi pois ilman, että olisi konehuoneessakin vähän tilaa sen purkamiseen. Keulan purkua jo ulkoisesti tuli aloiteltuakkin, mutta veronpalautusrahoilla tuli käytyä myös shoppailemassa.

Penkin raudat ja ratti keskiöineen tarttui mukaan, joten eikun sovittelemaan! Tarkoitushan on käyttää auton omia penkin kiinnityspisteitä, monestakin syystä. Tätä varten jouduin ostamaan erityisen pitkät raudat jotta riittäisi pituus. Oven puolelle... ei oo todellista, tää osuu suoraan jopa reikäjaon osalta! Keskitunnelinkin puolelle osuu melkein, hieman joutuu tekemään reiälle pyöristystä, mutta todella pienellä vaivalla. Mites tämä minun erikoisen leveä penkki puolestaan... Täh tännehän jää tyhjää tilaa... Jaa, että ensimmäistä kertaa voinkin kääntää toisen penkinraudoista ns. toisin päin. Uskomatonta.

Ajoasentokin tuntuu kaikin puolin hyvälle, vaihdekeppi on ainoa mikä tuntuu äkkiseltään vähän lyhyeltä. Penkin ympärille jää joka suuntaan myös todella paljon tilaa. On sillä korin koollakin vaan välilä...

Iso kokonaisuus

Ralliin päästiin ja se meni miten meni. Inspiraatio taas hukkaan kuukaudeksi, joten vasta lokakuussa palattiin talliin ihmettelemään ja kyllä se pösön purku vei suurimman kiinnostuksen. Kojelauta oli jo irti poikkipalkista, mutta en mitenkään ymmärtänyt miksei se tule ulos silti.

Aika simppeli syy, se pitää ottaa sen palkin kanssa irti...

On melkoinen kokonaisuus kun tuo poikkipalkki on tosiaan pujotettu tuon sisälle. En onneksi tullut tuhonneeksi mitään oleellista vaikka kaikkea mahdollista väärää tuli siinä tehtyä...

Mutta tulipahan tilaa jatkaa purkamista. Ja paljasti loputkin sisustan osat. Sitä vaimennusmattoa kun oli koko keula vuorattu ja on muuten painavaa tavaraa...

Pala kerrallaan

Purun edetessä tuli vähän erikoisempiakin asioita vastaan. Moni varoitteli, että kattoverhoilun poistaminen saattaa olla todella työläs operaatio, ne kun tupataan liimaamaan huolella kattoon kiinni. Noh otin kaikki osat irti katosta ja mietin, pitäisköhän ottaa tuo kuumailmapuhallin käteen ja varovasti sulatella.... vai josko tästä vähän koittais painaa... KOPS.

Jahas, se tulikin ihan kokonaisena alas kerrasta. Kuvassa näet paljonko koko katossa oli liimaa kattoverhoiluun...

Purku eteni yllättävänkin hyvällä vauhdilla, aina kunnes päästiin kojelautaan. En millään oikein ymmärtänyt Haynesin opastusta asiaan, eikä se tuntunut millään haluvan yhteistyöhön. Sattumalta siitä sitten sain "päälikannen" irti (osan jota ei periaatteessa olisi tarvinnut erikseen irroittaa...), mutta sen jälkeen loppui ymmärrys ja motivaatiokin hetkeksi. Taino se kääntyi taas Daihatsun puoleen, kun teki mieli rallia ajamaan...