Peräpää kasassa

Perjantaina tuli tehtyä visiitti tallille. Kun en muuta järkevää tekemistä keksinyt niin aloitin laittamalla pyyhkijän varret uusien sulkien kanssa paikalleen. Jotenkin vähän huvittavaa että pyyhkijän sulka on kooltaan sama mitä huoltoautossa...

Siinä sitten tuumailin, että eihän tuonne peräpäähän oikeastaan mitään enää tehdä, joten sen voisi kasata valmiiksi asti. Pikkuisen pyöränkoteloissa tarvitsee ruostehommia jonkun hitsaustaitoisen tehdä, joten jätin vielä kaikki kivisuihkusuojat pois tieltä. Ensiksi toki tehtiin varapyörän kiinnityspaikat, ne todettiin hyviksi kaadossa joten täysin identtisillä mennään. Sitten puskuri paikalleen ja lopuksi takavalot. Ai niin, pitäähän tähän takaluukkuunkin tehdä vielä nuo lukitukset.

Seuraavaksi tarvitsisi keulassa tehdä sama, siellä on vielä aika paljon enempi tekemistä... Sen jälkeen auto tarvitsee taas nostaa pukkien varaan, että saisi jarrut ja kytkimen ilmattua. Sittenhän teoriassa auton pitäisi jo liikkua. Jos se liikkuu, niin sitten ei ole "kuin" sisutan tekeminen...

Pitkä viikonloppu

Harvinainen viikonloppu takana, sillä jokaisena päivänä tuli oltua tallilla.
Perjantaina takapää kasaan. Takajousien laittaminen ei meinannut millään onnistua. Kunnes välähti, että ehkäpä pitikin laittaa jouset ennen iskarin kiinnittämistä... Kun kaikki kiinni, niin uskalsi pitkästä aikaa laskea auton takaisin pyörilleen. Ompas se matala....

Eilen sitten apukäsiparin kanssa talille, sillä operaatiot vaativat niitä. Ensiksi kattoskuupin asennus. Oli muuten melkopaljon helpompaa nyt kun ei ollut lasia tiellä... Seuraava operaatio olikin sitten sen tuulilasin asennus. Se kun oli saatu ehjänä koritöiden yhteydessä irti ja säilyi ehjänä tallillakin puoli vuotta. Miksipä ei siis laittaa sitä takaisin paikalleen? Lienee jonkin asteinen saavutus saada täysi tuubillinen tuulilasi liimaa levitettyä tuohon, oikeastaan jäi pieni pätkä vähän heikommalle liimallekkin jopa. Mutta tuo tuulilasi on vain jättiläismäinen. Teipit vielä varuiksi josko liikkuisi ja jätetään yön yli kuivumaan

Tänään sitten niputtamaan keulaa taas eteenpäin. Täten sehän näyttää jo pikkuhiljaa siltä, että se voisi oikeastikkin valmistua. Pääsisiköhän sitä oikein kilpaakin ajamaan vielä tänä vuonna...
Yksi pieni mutta siinä on, minun penkki. Tilauksen sain tosiaan laitettua ja vastineeksi ilmoitettiin noin 4-6 viikon valmistusaika. Täten penkki on tulossa ehkä elokuun lopussa vasta...

Nurkat kuntoon

Tämän viikon teemana oli saada auto pyörilleen. Aivan siinä ei onnistutttu.

Raidetangon päät sain loppujen lopuksi vaihdettua, vähän lämpöä vaati toinen jotta lähti aukeamaan. Uudet tilalle, en kyllä edes yrittänyt saada täysin identtiseen asentoon mitä vanhat. Pyöränkulmat kun on pakko säätää ennenkun tosissaan ajetaan metriäkään... Tolpat paikalleen, ei kyllä juurikaan helpoittunut vaikka puslat vaihtuivat. Ehkä aivan aavistuksen pehmeämmät ovat nämä puslat, mutta silti pullotunkkia ja kuminuijaa saa käyttää, että saa iskarin osumaan napaan.

Sitten takapäähän vielä toiseenkin nurkkaan uusi levy ja palat sekä asennusten siistiminen fiksuksi. Iskarit ja jouset jäi vielä taakse laittamatta, mutta ne nyt periaatteessa aika simppelit. Täten ensi viikolla auto olisi jälleen pyörillään...

Puslaa paikalleen

Tuumailin, että pieni hydrauliprässi helpottaisi kummasti puslien paikalleen laittoa, joten kaupasta tarttui moinen laite mukaan. Kävin sattumalta jo viikolla tallilla, joten käytin hyödyksi sen ajan ja kasasin laitteen valmiiksi. Täten eilen pystyi heti ruveta touhuamaan sen kanssa. Tosin aika äkkiä käy ilmi pieni ongelma. Taaempaa puslaa ei oikein mitenkään saa sen kanssa irroitettua/asennettua sillä tukivartta ei saa pysymään paikoillaan. Noh irroitetaampa manuaalisesti sitten taas tuo yksi jäljellä ollut alkuperäinen pusla. Sen jälkeen tulee kyllä testattua että etummaisen puslan tällä saa paikalleen ja aika vaivattakin. Hieman pohdintaa ja totean päivän olevan tässä, josko tuohon jonkin koneruuvipenkin virittelisi...

Yön yli mietittyäni asiaa totean suunitelmani olevan melko huono + mitoiltaan sopivan ruuvipenkin löytäminen olisi haastavaa. Samalla tuumaan, että tyhjään reikään puslan laittaminen ei viimeksikään kauhean vaikea operaatio ollut tekemälläni patentilla. Ja näinhän se olikin, aika nopeasti puslat paikallaan ja tukivarret valmiina. Puslat ovat nyt eri valmistajan tekemät, jännä nähdä vaikuttaako mihinkään...
Eikun samalla vauhdilla tukivarret autoonkin paikalleen. Siinä pohdin mitähän seuraavaksi, no kartturin puolelle voisi vetarin naputella ja sitten ruveta vaihtamaan alapalloniveliä napoihin. Se urakka sujuu käsittämättömän vaivattomasti, vanhat irtoavat aika nätisti ja uudet sujahtavat ongelmatta paikalleen. Sitten voisikin vaihtaa vielä nuo raidetankojen päät ennen napojen asentamista. Se jääkin sitten yrityksen tasolle. Aivan järkyttävän jumissa. Siinä kohtaa teenkin enää pieniä näpräilyjä ja tuumaan, että lienee parempi lopettaa taas tältä päivää.

Kevyempi viikonloppu

Toiveet matalammista lämpötiloista olivat turhia tälle viikolle. Täten tallillakaan ei oikein jaksa tehdä kuin "kevyitä töitä". Ehkä vähän erikoiselta vaikuttaa nyt järjestys, mutta fiksuimmaksi koin tehdä lisävalopatterin paikat valmiiksi konepeltiin. Toki taustalla myös se, että nyt tietää mihin johdotukset vetelee takaisin sekä näkee mihin kohtiin mahtuu konepellin lukitukset laittamaan. Nekin olen jo aloittanut, mutta tehdään loppuun sitten vasta kun on lokarit ja puskuri paikallaan.

Yhtä sun toista pientä hommaa siinä tuli näperreltyä, hyvä niitäkin välillä katsella ettei unohdu sitten lopulta... Mutta kyllähän nyt päällimmäisenä tavoitteena olisi auto saada pyörilleen ja testattua, että liikkuuhan se. Täten pakko ruveta niitä pusliakin laittamaan, kunhan vaan muistaisi millaisella viritelmällä ne laitettiin... Tai sitten hakea jokin helpoittava lisätyökalu.

Myöskin yksi toinen oleellinen projekti on saatettu alkuun, nimittäin uuden penkin tilaaminen. Viimeksi kun sen tuleminen kesti kolmisen kuukautta, toivottavasti lumimyrskyjä ei olisi Britaniassa lähiaikoina... Kyllähän tässä kovin koitetaan tämän vuoden puolella vielä sorateille palata.

Elossa on!

Juhannusta vietetty talilla, niinkuin jokunen aikaisempikin juhannus. Viikossa ehtii aina hyvin pohtia, mistähän johtuu edellisen tallireissun murheet. Starttaukseen käytännössä oli kaksi mahdollista vaihtoehtoa; maadoitusvika tai sitten signaalijohdon rikkoutuminen. Näistä jälkimmäinen tuntui äkkiseltään liki mahdottomalta ajatukselta, joten katse kääntyi maadotuksen puoleen.
Koska akun maadoitus menee päävirtakytkimelle, on koko moottorin maadoitus yhden maajohdon varassa. Täten sen läpikäynti olisi todennäköisin vikapesäke. Eipä siinä päällisin puolin kyllä mitään vikaa ole, putsaampa nyt kaikki päät varmuudeksi puhtaaksi ja metallin näkyviin kunnolla. Johto paikalleen ja testaamaan oliko tällä vaikutusta. No helkkari, hetihän rupesi startti pyörimään. Muutaman sahauksen otan ja vähän ihmettelen että kun ei edes lupaile käyntiin. Sitten huomaan, että keskuslukituksen napissa vilkkuu valo. Hetkinen, sehän taitaisi meinata, että ajonesto päällä... Testaan, että onhan tunnistimen johto kunnolla kiinni ja sitten vielä uudestaan käynnistystä. JA SE HERÄÄ HENKIIN AIVAN VÄLITTÖMÄSTI. Nyt on hyvä fiilis.

Tästä saa kummasti virtaa lisää ja eikun sisustaa niputtamaan kasaan. Muutama tunti menee kuin siivilillä ja tänään samaa hommaa eteenpäin. Nyt on käytännössä liki kaikki sähköt vedetty autoon takaisin ja paikoilleen. Kojelautakin on käytännössä kokonaan kasattu. Konehuoneestakaan ei juuri mitään puutu, täten seuraava suurempi kohde olisi ruveta kasaamaan etupään jousitusta. Käytännössä pitäisi siis se yksi pusla vielä irrottaa ja sen jälkeen asentaa uudet puslat. Toivottavasti tulisi vähän viileämpää keliä, sillä se on hikistä touhua jo ilman näitä lämpötilojakin...

Elämää on, vaan kun vielä käynnistyisi..

Jäi näemmä viime viikolla kirjoittelut väliin, joten aloitetaampas kertaamaan.
Virtojen katoamiseen löytyi aika äkkiä syy, väärin kytketty päävirtakytkin. Ja koska päävirtakytkin toimii myös akun maadoittajana, antoi yleismittari erikoisia lukemia maadoituksen puutteen vuoksi. Uudelleen kytkentä ja virrat herää... jo pelkästä päävirtakytkimen napista. Jahas, pikkuisen tuli vieläkin kytkettyä väärin ja lopulta saadaan virrat myös virtalukon taakse.
Täten pystyttiin laittamaan tietokone kiinni ja katsomaan josko siellä olisi jotain pelottavan näköisiä vikakoodeja. Koodejahan löytyy, osa mitättömiä ja sitten löytyy kyllä vähän huolestuttavampikin, väittäen moottorin ECU:n ja auton "aivolaatikon" välisen yhteyden olevan poikki. Kuitenkin moottorin ECU:n sai testattua, eise kovin rikki voi olla...
En kuitenkaa uskalla testata käyntiin laittoa ennen kun on vähän enemmän tutkittu... Miksihän täällä muuten haisee bensakin?

Asiat saatiin tutkittua ja täten tällä viikolla oli tarkoitus koittaa käynnistämistä. Hokasin myös tyhjentää vikakoodit ja sen jälkeen jäljelle ei jäänytkään juuri yhtäkään koodia! Joten nesteet sisään ja eikun kääntämään avaimesta.
Ja mitään ei tapahdu. Ei yhtikäs mitään... täh.
No yksi asia tapahtui, autoon jää nimittäin tietyt virrat päälle vaikka avaimen käänsi nollaan ja otti pois. Mitenhän helkutissa tämä on mahdollista... Koitan toisella virtalukolla, ei vaikutusta sama tilanne. Tarkistelen liitäntöjä ja kytkentöjä, enkä löydä mitään poikkeavaa. Ei riitä taas ymmärrys... Bensa muuten haisee edelleen aika voimakkaasti. Ehkä sitäkin pitäisi tutkia, joten takapenkin kohdalla oleva tarkistusluukku auki. Bensaa ihan näkyvissä. Jahas. Oli sitten jäänyt bensaletku vähän löysälle, eikä ollut lukittunut. Täten jokaisella virtojen päälle laitolla pumppu lykännyt bensaa pihalle. Pikkusiivous ja letku kunnolla kiinni.
Lopulta päädyn laittamaan kuljettajan puolen takanurkkaa, jarrulevyt ja palat kun saapuivat. Tuli tehtyä jarrupaloista mielenkiintoinen huomio. Nämähän ovat ns. kilpapalat, mutta taustahan on toki vastaava kuin siviilipalassa. Kitkamateriaalihan on eri kitkakertoimella, mutta itse materiaalin määräkin on mielenkiintoista huomata miten paljon enemmän sitä on laitettu. Kilpapalassa kun ei tyhjää taustaa juurikaan näy, toisin kuin siviilipalassa. Nurkka kasaan ja tulipahan samalla todettua, että jarruletkun mitoitus osui melkein... Vakioputkihan mutkitteli akselin päällä jonkin verran ja tuumattiin, että kyllä sitä voi pari senttiä lyhyempänä tehdä tulevan letkun. Muutaman sentin olisi voinut vieläkin lyhentää.