Eilen käytiin sitten ajamassa rallia vuoden tauon jälkeen. Keliolosuhteet eivät ihan olleet toivotut, sillä vesisadetta oli luvassa.
EK 1:
Tuttu tie, tulee usein kuljettua kun vanhempien luokse menen. Se, että tie on tuttu aiheuttaa myös toisen ääri-ilmiön. Kun tietää haastavat paikat, tulee niihin ajettua aivan liian hiljaa. Tulos kuitenkin siedettävä, 4. nopein luokassa.
EK 2:
Tutut tiet jatkuvat, lapsuuteni lähin rallipätkä. Ajaminenkin on samalla tasolla, mutta yksi pieni liippi irtoaa kuten kuvassa näkyy. Tulos hieman ajallisesti parempi, mutta 5. nopein luokassa.
Tauolle, jossa ei sinänsä mitään ihmeellistä. Soraa kertyy vaikka ollaan todella pienellä lähtönumerolla liikenteessä.
EK 3:
Paljon ajettu pätkä, mutta ajosuunta harvinaisempi. Pätkällä on monta risteystä ja tarkkoja paikkoja muutenkin. Menee jotenkin aivan sunnuntaiajeluksi, ei mitään yritystä tai rytmiä. Ja kello kertoo samaa, karulla erolla 6. nopein.
EK 4:
AT-jonossa kilpakumppani tulee ilmoittamaan eron olevan 1.5 sekuntia ja hän ajaa sen kiinni. Asia kunnossa.
On löydetty "täysin uusia" rallipolkuja näiltä nurkilta. Pientä tietä tarjolla, joka ei tunnetusti tahdo maistua. Myös risteyksiä on jonkun verran, jotka nekin yleensä myrkkyä. Onneksi puolesta välistä maaliin sattuu osumaan edes jonkinlainen rytmi pätkälle, joka osoittautui todella liukkaaksi! Tuloksena 5. nopein kellotus ja kilpakumppani häviää 4,8 sekunttia.
Ek-tulokset menevät aika railakkaasti ristiin ja näin maalissa toteamme olevamme luokkamme 3. nopein! Tämä palkitaan peräti pokaalilla, melkoinen työvoitto siis tuloksena!
Mutta on sillä myös hintansa. Jo ensimmäisellä pätkällä ruvetaan huomaamaan, että vaihteiden vaihdossa tapahtuu kolahdus. Viimeisellä se kolahdus on jo melkoinen, eli koko moottoripaketti on päässyt löysälle, todennäköisesti alimmaisen kannakkeen puolesta.
Sateen yltyessä päivän myötä, huomataan ikävä ominaisuus, nimittäin vesi tulee ohjaamoon sisään. Tuulilasin yläreuna ei näemmä ole aivan tiivis...
Suurin työmaa tulee kuitenkin turvakaariin. Niistä löytyi katsastuksessa virhe, joka ollut siellä aivan alusta alkaen. Tästä täysin aiheesta korttimerkintä ja pientä kaari jumppaa ennen seuraavaa kilpailua.
Kun pyöränkulmien säätäjäkin muisti kisa-aamuna mainita taka-akselin olevan melkoisen väsähtänyt ja etupyörän laakereiden olevan hieman väljiä, on aika helppo tehdä päätös kilpailukauden päättämisestä tähän yhteen kilpailuun. Talvirenkaathan myin tässä välissä jo pois, joka tarkoittaa sitä, että seuraavan kerran ollaan viivalla aikaisintaan ensi keväänä.
Mutta nyt otetaan hetki happea. Takki on melko tyhjä kun päätavoite saavutettiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti