Siellä se taas lepää. Pikkasen meinasi taas ahdistaa mutta parin tunnin urakan jälkeen oli paikallansa. Aluksi näytti pahasti sille, että kannakkeetkin olisivat saaneet kipeää, mutta kun tunkkasi nosturin lisäksi oikeasta suunnasta niin aivan oikeaan linjaanhan se asettui.
Sitten arpomaan, että mihin mikäkin johto tulikaan taas kiinni... Yllättävän hyvin sitä muisti ja eihän tässä nyt vielä niin kauhean paljoa edes sitä sähköviidakkoa ole. Pakkohan se sitten oli lyödä akkukin hetkeksi kiinni ja koittaa. Virrat syttyy, hyvä. Starttaiskohan se... Starttaa ja hörähtää käymäänkin! No perhana, taidettiin kaikki saada takaisin paikalleen oikein. En sen enempää käyttänyt kun ei vielä jäähdytintä kiinni ollut eikä jäähdytinnesteitäkään toki.
Sekin oli vielä ihan pakko koittaa, että mites se jäähdytin asettuu ja kyllä se aavistus piti kutinsa. Pakosarjan ja jäähdyttimen väliin jäi selvästi enemmän tilaa. Se voi tehdä ihan hyvää jäähdytystehollekkin.
Konepelti paikalleen ja kun sekin näytti juuri niin hyvältä mitä oletinkin, voi vain olla tyytyväinen. Nyt alkaa sitten niiden kaikkien "pikkuhommien" tekeminen. Siinäkin voi aikaa yllättävän paljon mennä...
lauantai 28. marraskuuta 2015
perjantai 20. marraskuuta 2015
Pikkujuttuja
Tänään tallilla oli lähinnä tarkistuskäynti. Maalit olivat kuivuneet, joten pystyi tarkistelemaan maalauksen tulosta. Edelleen, täytyy olla ylpeä jäljestä. Näyttää jo melkein liian hyvältä, että kehtais ajaa... Noh ei sentään.
Sitten pystyikin siirtymään pieniin valmistelu toimenpiteisiin. Kuten korjaamaan tuon Lambda-johdon. Pottumainen, mielelläni tekisin alusta loppuun asti uuden, mutta ei ollut sopivaa liitintä ja toinen pää on kiinteästi anturissa. Anturin ehjyyskin on tosin pieni kysymysmerkki, sitä ei taida vaan saada mitenkään etukäteen koitettua... Anturihan on vääntynyt kun tuli jäähdyttimestä läpi.
Tulihan sitä kärryynkin jo nastarenkaat vaihdettua alle vaikkei siitä talvesta täälläpäin ihan kauheesti vielä viitteitä ole. Mutta tarttee tuota kilpuria sitten ainakin pyöränkulmien säädössä käyttää, niitä kun ei vielä oikaisun jälkeen ole tarkistettu (ei voi olla millään paikallaan...). Sitä ennen toki nostetaan tekniikka paikalleen ja laitetaan ajokuntoiseksi auto. Tekniikan voisikin ensi viikolla saada paikalleen...
Sitten pystyikin siirtymään pieniin valmistelu toimenpiteisiin. Kuten korjaamaan tuon Lambda-johdon. Pottumainen, mielelläni tekisin alusta loppuun asti uuden, mutta ei ollut sopivaa liitintä ja toinen pää on kiinteästi anturissa. Anturin ehjyyskin on tosin pieni kysymysmerkki, sitä ei taida vaan saada mitenkään etukäteen koitettua... Anturihan on vääntynyt kun tuli jäähdyttimestä läpi.
Tulihan sitä kärryynkin jo nastarenkaat vaihdettua alle vaikkei siitä talvesta täälläpäin ihan kauheesti vielä viitteitä ole. Mutta tarttee tuota kilpuria sitten ainakin pyöränkulmien säädössä käyttää, niitä kun ei vielä oikaisun jälkeen ole tarkistettu (ei voi olla millään paikallaan...). Sitä ennen toki nostetaan tekniikka paikalleen ja laitetaan ajokuntoiseksi auto. Tekniikan voisikin ensi viikolla saada paikalleen...
sunnuntai 15. marraskuuta 2015
Oikeasti?
Kävin tarkistamassa perjantain osien kuivumista ja lisämaalauksia tekemässä. Osat olivat vielä "nihkeitä", mutta näyttävät kyllä todella hyvälle. Jännä nähdä onko se kestävääkin...?
Sitten puskurin kimppuun ja pintaväriä pintaan. Aika äkkiä tuli älyttyä, että olisi ehkä ollut järkevää tehdä tämäkin ruiskulla. Ensinnäkin spray-maalia meni yllättävän paljon, yksi purkki ei riittänytkään (onneksi oli tallissa paikkauksista jäänyttä...) ja kyllähän siitä vaan rumempi pinta tulee. Valuu paljon helpommin. Tai sitten en vaan ole vielä nähnyt kunnolla niitä ruiskulla maalaamiani osia...
Konehuoneeseen sitten punaista paikkausta ihan pensselin kanssa, noh olisi pienempi ja pehmeämpi pensselikin saanut olla. Siellä tosin maalipinnan ulkonäöllä ei ole mitään väliä, pääasiallinen tehtävä kun on metallin suojaaminen. Onneksi sentään päätin pensselihommina sen tehdä, enkä ostaa spraymaalia.
Sitten tuli se ihmeellinen ajatus. Oikeastikko olisi kaikki valmista jo moottorin takaisin nostoa varten? Taitaa olla, kunhan antaa maalin kunnolla nyt kuivua.
Sitten puskurin kimppuun ja pintaväriä pintaan. Aika äkkiä tuli älyttyä, että olisi ehkä ollut järkevää tehdä tämäkin ruiskulla. Ensinnäkin spray-maalia meni yllättävän paljon, yksi purkki ei riittänytkään (onneksi oli tallissa paikkauksista jäänyttä...) ja kyllähän siitä vaan rumempi pinta tulee. Valuu paljon helpommin. Tai sitten en vaan ole vielä nähnyt kunnolla niitä ruiskulla maalaamiani osia...
Konehuoneeseen sitten punaista paikkausta ihan pensselin kanssa, noh olisi pienempi ja pehmeämpi pensselikin saanut olla. Siellä tosin maalipinnan ulkonäöllä ei ole mitään väliä, pääasiallinen tehtävä kun on metallin suojaaminen. Onneksi sentään päätin pensselihommina sen tehdä, enkä ostaa spraymaalia.
Sitten tuli se ihmeellinen ajatus. Oikeastikko olisi kaikki valmista jo moottorin takaisin nostoa varten? Taitaa olla, kunhan antaa maalin kunnolla nyt kuivua.
perjantai 13. marraskuuta 2015
Väriä pintaan
Yliteippaaminen osoittautui käytännössä mahdottomaksi (ja myös kalliiksi), joten marssittava maalikauppaan. Vanha lokari mukaan ja eikun mittaustuloksen mukaisesti sekoitus mukaan.
Mutta ennen maalaamista piti vielä tehdä loput tarvittavat reiät. Vaikka tänään onkin perjantai kolmastoista, niin tässä onnistuin, joten eikun samaa vauhtia kevyt hionta ja maalia pintaan. Sääennustuksia kun katselin, että tänä viikonloppuna voisi vielä juuri ja juuri saada maalailtua omassa tallissa, muuten olisi tarvinnut siirtää muualle maalaamisen ajaksi osat.
Kaikki laitteethan maalaamiseen oli Skoda-ajoilta jääneet, vaikken niitä itse silloin käyttänytkään. Siksi olikin vähän hakusessa tuo maalaaminen, mutta äkkiseltään näyttää hyvälle. Se, että miltä näyttää parin päivän päästä suurinpiirtein kuivuneena onkin eri juttu...
Kuvassa näetkin maalauskoppini. Noh en minä kärryn sisällä maalannut, mutta sinne sisään ne lykkäsin kuivumaan. Ompahan edes tuulensuojassa ja teoriassa ehkä vähän lämpimämpääkin. Puskuriinkin laitoin jo pohjamaalikerroksen, josko sunnuntaina kävisi siihen pintamaalitkin laittamassa. Se hoidetaan perinteisellä spraymaalauksella, ei tämä kuitenkaan mikään näyttelyauto ole...
Mutta ennen maalaamista piti vielä tehdä loput tarvittavat reiät. Vaikka tänään onkin perjantai kolmastoista, niin tässä onnistuin, joten eikun samaa vauhtia kevyt hionta ja maalia pintaan. Sääennustuksia kun katselin, että tänä viikonloppuna voisi vielä juuri ja juuri saada maalailtua omassa tallissa, muuten olisi tarvinnut siirtää muualle maalaamisen ajaksi osat.
Kaikki laitteethan maalaamiseen oli Skoda-ajoilta jääneet, vaikken niitä itse silloin käyttänytkään. Siksi olikin vähän hakusessa tuo maalaaminen, mutta äkkiseltään näyttää hyvälle. Se, että miltä näyttää parin päivän päästä suurinpiirtein kuivuneena onkin eri juttu...
Kuvassa näetkin maalauskoppini. Noh en minä kärryn sisällä maalannut, mutta sinne sisään ne lykkäsin kuivumaan. Ompahan edes tuulensuojassa ja teoriassa ehkä vähän lämpimämpääkin. Puskuriinkin laitoin jo pohjamaalikerroksen, josko sunnuntaina kävisi siihen pintamaalitkin laittamassa. Se hoidetaan perinteisellä spraymaalauksella, ei tämä kuitenkaan mikään näyttelyauto ole...
sunnuntai 8. marraskuuta 2015
Moni kakku päältä kaunis...
Ei, ei auto ole jo valmis. Se vain näyttää sille.
Sovittelin varmuuden vuoksi tuon puskurinkin paikalleen, ennen kun taas puretaan osiksi. Kun tartteehan nuo maalatakkin... taino harkitsen vielä yliteippaamistakin, mutta taitaa tuo väri tulla siinä kohtaa ongelmaksi.
Oikasun yhteydessä vaihdettiin varmuudeksi tukivarsi, ulkoisesti näyttää täysin suoralta ja ehjältä, mutta parempi ehkä varman päälle. Samoin on tarkoitus vaihtaa vetoakseli, vaikka sekin näyttää ehjälle ja suoralle. Samalla paljastui, että joku oli aiemmin jo hitsaillut lukkopeltiä. Ja samalla tullut lyhentäneeksi sitä. Vähän ihmettelinkin, että onko se jäähdytin oikeasti noin lähellä pakosarjaa alunperinkin... Kun jäähdytinhän on yläreunastaan kiinni tuossa palkissa, niin nyt kun palkki tulee vähän ulommas pitäisi jäähdyttimen ja pakosarjan väliin jäädä enemmän tilaa.
Kasausvaiheen aloitin konepeltiä tekemällä. Tosin aluksi jouduin senkin vielä vaihtamaan, se aavistamani lasinpesuriongelma kun toteutui (onko noitakin oikeasti kahta erilaista...). Se muuten on tälleen yksin tehtävänä melko jännä urakka, mutta sain siinäkin onnistuttua, enkä tiettävästi edes rikkonut mitään. Sitten porailemaan reikiä, ajattelin tehdä kaikki tarvittavat reiät ennen maalausta/teippausta niin ei tarvitse sitten uutta pintaa rikkoa. Lisävalokotelo on nyt sovitettuna, seuraavaksi sen johdotukset ja konepellin lukitus.
Sitten täytyy vielä keksiä mihin tehdä päävirtakatkasija. Todennäköisesti sekin on laitettava konepeltiin. Tilaa kun ei ole yhtään ylimääräistä ja kun päätin tehdä erillisen katkasijan täytyy myös miettiä miten saisi siihen johdotukset fiksusti. Ja sekin tarttisi päättää, ettäkö virtapuolelle vai maapuolelle...
Sovittelin varmuuden vuoksi tuon puskurinkin paikalleen, ennen kun taas puretaan osiksi. Kun tartteehan nuo maalatakkin... taino harkitsen vielä yliteippaamistakin, mutta taitaa tuo väri tulla siinä kohtaa ongelmaksi.
Oikasun yhteydessä vaihdettiin varmuudeksi tukivarsi, ulkoisesti näyttää täysin suoralta ja ehjältä, mutta parempi ehkä varman päälle. Samoin on tarkoitus vaihtaa vetoakseli, vaikka sekin näyttää ehjälle ja suoralle. Samalla paljastui, että joku oli aiemmin jo hitsaillut lukkopeltiä. Ja samalla tullut lyhentäneeksi sitä. Vähän ihmettelinkin, että onko se jäähdytin oikeasti noin lähellä pakosarjaa alunperinkin... Kun jäähdytinhän on yläreunastaan kiinni tuossa palkissa, niin nyt kun palkki tulee vähän ulommas pitäisi jäähdyttimen ja pakosarjan väliin jäädä enemmän tilaa.
Kasausvaiheen aloitin konepeltiä tekemällä. Tosin aluksi jouduin senkin vielä vaihtamaan, se aavistamani lasinpesuriongelma kun toteutui (onko noitakin oikeasti kahta erilaista...). Se muuten on tälleen yksin tehtävänä melko jännä urakka, mutta sain siinäkin onnistuttua, enkä tiettävästi edes rikkonut mitään. Sitten porailemaan reikiä, ajattelin tehdä kaikki tarvittavat reiät ennen maalausta/teippausta niin ei tarvitse sitten uutta pintaa rikkoa. Lisävalokotelo on nyt sovitettuna, seuraavaksi sen johdotukset ja konepellin lukitus.
Sitten täytyy vielä keksiä mihin tehdä päävirtakatkasija. Todennäköisesti sekin on laitettava konepeltiin. Tilaa kun ei ole yhtään ylimääräistä ja kun päätin tehdä erillisen katkasijan täytyy myös miettiä miten saisi siihen johdotukset fiksusti. Ja sekin tarttisi päättää, ettäkö virtapuolelle vai maapuolelle...
perjantai 16. lokakuuta 2015
Talvea kohti
Siinä se nyt vihdoin on irti. Sai kyllä vielä liki pari tuntia tapella että irtosi. Nyt on oikaisua varten kaikki "malliosat" irti niin saadaan oikeaan mittaansa toivottavasti + tarkistettua että onko tukivarret yms. suoria.
Tuli myös jo varauduttua talveen. Viime talvena tuli ikävä ylläri, että työkaluhyllyt täyttyi lumesta. Eikun pressua päälle niin voi siitä sitten ravistella pois. Ja sitten taas siihen perinteiseen tuholaistorjuntaan. Sitä tuli jo edellisellä kerralla aloitettua virittelemällä loukut ja täyttämällä syöttipaikat. Näemmä liikehdintää oli kun tullessa olikin jo yksi loukku toiminut... ilman syöttiä. Kesken tallissa olonkin kuuntelin, että ihan niin kun olisi napsahtanut loukku. Ja siellähän sitä taas oltiin, ilman syöttiä tälläkin kertää. Onne yksinkertaisia otuksia...
Pieniä muitakin valmisteluita jo kasausvaihetta ajatellen tuli tehtyä. Puskuriin tein oikeasti kilven paikkoihin sopivat reiät, saa fiksummin sen paikalleen. Vanhasta konepellistä irroitttelin lisävalojen johdotukset niin voi suoraan siirtää ne uuteen. Tosin samalla tuli huomattua, että tuulilasinpesureista saattaa tulla ongelma vielä.... Noh sen näkee sitten.
Tuli myös jo varauduttua talveen. Viime talvena tuli ikävä ylläri, että työkaluhyllyt täyttyi lumesta. Eikun pressua päälle niin voi siitä sitten ravistella pois. Ja sitten taas siihen perinteiseen tuholaistorjuntaan. Sitä tuli jo edellisellä kerralla aloitettua virittelemällä loukut ja täyttämällä syöttipaikat. Näemmä liikehdintää oli kun tullessa olikin jo yksi loukku toiminut... ilman syöttiä. Kesken tallissa olonkin kuuntelin, että ihan niin kun olisi napsahtanut loukku. Ja siellähän sitä taas oltiin, ilman syöttiä tälläkin kertää. Onne yksinkertaisia otuksia...
Pieniä muitakin valmisteluita jo kasausvaihetta ajatellen tuli tehtyä. Puskuriin tein oikeasti kilven paikkoihin sopivat reiät, saa fiksummin sen paikalleen. Vanhasta konepellistä irroitttelin lisävalojen johdotukset niin voi suoraan siirtää ne uuteen. Tosin samalla tuli huomattua, että tuulilasinpesureista saattaa tulla ongelma vielä.... Noh sen näkee sitten.
perjantai 9. lokakuuta 2015
Osaluettelo
Viimeistelyn aika. Tosin ennen sitä päätin siivota tallia jonkin verran. En nimittäin missään vaiheessa ollut purkanut huoltolaatikoitakaan, joten tavarat takaisin hyllyille ja järjestykseen. Niitä kun oli ripoteltu ympäri tallia purku-urakan aikana.
Vaikka se pyörä jo siirtyikin eteenpäin vakaajan irroituksella, ei se kuitenkaan ollut tarpeeksi, otti yhä kiinni käännettäessä. Ratkaisu, sidontaliinalla pakoittaa rengasta eteenpäin. Nyt on helppo siirtää kori oikaistavaksi.
Sitten kasaamaan niitä osia mitä tarvitaan mittatikuiksi. Joo lokarihan siellä jo onkin "paikallaan". Konepelti toki, siinä saattaa tulla kyllä vielä sen toisenkin saranan vaihto eteen... Turvapuskuria en rupea oikomaan, helpompi vaihtaa. Oikean puolen umpiot, niistä ei mitään jäänyt. Etumaski ja tietysti jäähdytin, se on aika helkkarin tarkalla vakiona, tarttee saada aikalailla kohdalleen sen kiinnityspisteet. Mitäs vielä... no varmuudeksi kallistuksenvakaaja ja sen kiinnityspiste, niistä kun en nyt ole varma ovatko ottaneet itseensä. Jaaa niin, kai pitäisi tukivarsikin saada malliksi. Sellaistahan ei olekkaan irtonaisena vielä. Eikun napaa käteen ja yrittämään sen irroittamista. Yritykseksi jää, sen verta hyvään ruosteeseen on kiinnityspultti itsensä saanut. Eikun pieneen WD kylpyyn... josko ensi kerralla sitten...
Huomenna sitten katselemaan sarjakauden päätöskisaa. Saattaisihan se tehdä mieli olla mukanakin... Toisaalta en tiedä tulisiko siitä mitään. Ei nimittäin häntäluu ole vieläkään täysin kuntoutunut, muistuttaa edelleen välillä olemassa olostaan. Tosin jännempi on oikea sääri. Siinä on edelleen sellainen erikoinen osittain tunnoton kohta....
Vaikka se pyörä jo siirtyikin eteenpäin vakaajan irroituksella, ei se kuitenkaan ollut tarpeeksi, otti yhä kiinni käännettäessä. Ratkaisu, sidontaliinalla pakoittaa rengasta eteenpäin. Nyt on helppo siirtää kori oikaistavaksi.
Sitten kasaamaan niitä osia mitä tarvitaan mittatikuiksi. Joo lokarihan siellä jo onkin "paikallaan". Konepelti toki, siinä saattaa tulla kyllä vielä sen toisenkin saranan vaihto eteen... Turvapuskuria en rupea oikomaan, helpompi vaihtaa. Oikean puolen umpiot, niistä ei mitään jäänyt. Etumaski ja tietysti jäähdytin, se on aika helkkarin tarkalla vakiona, tarttee saada aikalailla kohdalleen sen kiinnityspisteet. Mitäs vielä... no varmuudeksi kallistuksenvakaaja ja sen kiinnityspiste, niistä kun en nyt ole varma ovatko ottaneet itseensä. Jaaa niin, kai pitäisi tukivarsikin saada malliksi. Sellaistahan ei olekkaan irtonaisena vielä. Eikun napaa käteen ja yrittämään sen irroittamista. Yritykseksi jää, sen verta hyvään ruosteeseen on kiinnityspultti itsensä saanut. Eikun pieneen WD kylpyyn... josko ensi kerralla sitten...
Huomenna sitten katselemaan sarjakauden päätöskisaa. Saattaisihan se tehdä mieli olla mukanakin... Toisaalta en tiedä tulisiko siitä mitään. Ei nimittäin häntäluu ole vieläkään täysin kuntoutunut, muistuttaa edelleen välillä olemassa olostaan. Tosin jännempi on oikea sääri. Siinä on edelleen sellainen erikoinen osittain tunnoton kohta....
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)